Avainsana-arkisto: ylipaino

The Skinny on Obesity, Sickeningly Sweet (Episode 2)

University of California on julkaissut loistavan videosarjan nimeltä “The skinny on obesity”. Tässä sarjassa Robert Lustig käy läpi ylipainoon liittyviä tekijöitä todella selkokielisesti ja juttua on täydennetty vielä visuaalisin tehostein. Voit katsoa videon YouTubessa:

Oma tiivistelmäni ensimmäisestä jaksosta löytyy postauksesta: The Skinny on Obesity, An epidemic for Every Body (Episode 1)

Syömissämme teollisissa ruoissa ja juomissa on kaikissa sokeria, mutta vähän eri nimillä. Tavallinen kuluttaja tuskin edes ymmärtääkään saavansa syömästään ruoasta niin paljon sokeria. High fructose corn syrup (HFCS), sokerialkoholit (päättyvät yleensä ”ol” kuten xylitol, maltitol…) siirapit jne. ovat kaikki kuitenkin pohjimmiltaan sokeria.

Lustig on työryhmänsä kanssa verrannut suurta kansainvälistä tietokantaa sekä diabetesliiton tietokantaa ja todennut, että syömiemme kaloreiden kokonaismäärän kasvu voi toki selittää osan nykypäivän ylipaino-ongelmista. Toisaalta tutkimuksen mukaan se voi selittää vain 8 % ongelmista. Päivittäisten syötyjen kalorien globaali keskiarvo oli vuonna 1985 2655 kcal, kun se taas vuonna 2010 oli 2866 kcal. Diabeetikkojen osuus oli vastaavasti vuonna 1985 vain 0,62 %, edelleen globaalisti. Vuonna 2010 osuus oli kuitenkin jo 5,13 %. Diabeetikkojen osuus väestöstä on siis kasvanut 727 %, mikä on aivan järjetöntä!

Kun siis katsotaan syötyjen kalorien määriä, saamamme energian määrä on kasvanut melko vähän ja on tuskin syynä sinänsä ylipaino-ongelmien kasvuun. Lustig oli työryhmineen sukeltanut pintaa syvemmälle ja katsonut mistä nuo kalorit oikein koostuivat ennen ja nyt. Ainoa ravintoaine joka korreloi diabeteksen kasvun kanssa on sokeri. Sen käyttö on maailmanlaajuisesti kasvanut vuoden 1985 98 milj. tonnista 160 milj. tonniin vuonna 2010. Diabeetikkojen määrä on samalla ajanjaksolla kasvanut 30 miljoonasta 346 miljoonaan. Karua kieltä puhuu tämä statistiikka.

Mielenkiintoinen asia jota en ole ennen kuullut mainittavan on, että sokeri Lustigin mukaan on sekä rasva että hiilihydraatti samaan aikaan ja tämä on hänen mukaansa se, mikä aiheuttaa ongelmia. Rasvaisissa hedelmissä kuten kookoksessa, avocadossa, oliivissa jne. ei ole hiilihydraatteja. Maapallolla ei ole yhtään rasvaista hedelmää missä olisi rasvan lisäksi samalla hiilihydraatteja, mutta sokerissapa on.

Sokeri koostuu kahdesta molekyylistä: glukoosista ja fruktoosista. Glukoosi ei ole erityisen makea tai kovin kiinnostava. Fruktoosi puolestaan on hyvin makea ja erittäin kiinnostava – sen perässä olemme me kaikki pienet ja isot sokerihiiret. Glukoosi on niin sanotusti elämän eliksiiri. Kaikki elimistömme elimet voivat hyödyntää sitä aineenvaihdunnassa. Glukoosia hyödyntävät myös muut organismit maapallolla. Jos ihmiset eivät saa glukoosia ravinnosta, elimistö tuottaa sitä itse, sillä meidän kroppamme kulkee glukoosilla. 80 % syömästämme glukoosista hyödynnetään aineenvaihdunnassa eli puolilla elimistöämme, vain 20 % siitä päätyy maksaan. Fruktoosi puolestaan on kokonaisuudessaan kuljetettava maksan kautta sillä ainoastaan maksassa se voidaan käsitellä. Fruktoosi siis kuormittaa maksaa.

Fruktoosi on krooninen, annosriippuvainen maksamyrkky. Aivan kuten alkoholi. Alkoholi muuttuu aineenvaihdunnassa rasvaksi. Samoin fruktoosi. Nämä johtavat lisääntyneeseen rasvaan maksassa, niin suuressa määrin ettei maksa voi toimittaa kaikkea rasvaa pois. Fruktoosin kuormittaessa maksaa, elimistö muuttuu insuliiniresistentimmäksi ja haima alkaa erittää entistä enemmän insuliinia jotta se vaikuttaisi. Lisääntynyt insuliinin määrä elimistössä kasvattaa rasvan varastoimista ja tämä puolestaan johtaa lihomiseen. Ylimääräinen insuliini myös kasvattaa verenpainetta, sydäntautien todennäköisyyttä, solujen jakautimista (johtaa syöpään), edesauttaa muutoksia aivoissa jotka johtavat dementiaan. Kun haima lopulta väsyy insuliinin ylituotantoon, seurauksena on diabetes.

Alkoholin liikakäytöllä ja fruktoosin liikakäytöllä on samankaltaiset seuraukset:

Krooninen altistuminen etanolille: Krooninen altistuminen fruktoosille:
 Verenpainetauti  Verenpainetauti
 Kardiomyopatia  Sydäninfarkti
 Dyslipidemia  Dyslipidemia
 Haimatulehdus  Haimatulehdus
 Ylipaino  Ylipaino
 Maksan vajaatoiminta  Maksan vajaatoiminta
 Sikiön alkoholioireyhtymä  Sikiön insuliiniresistenssi
 Riippuvuus  Tottumus, myös riippuvuus

Jos ihminen on kuluttanut energiavarastonsa täysin loppuun, alkoholia ja / tai fruktoosia voidaan käyttää energiavarstojen uudelleen täyttämiseen (joskaan en menisi vannomaan, että pari paukkua maratonin jälkeen on hyvä idea). Mutta jos ihmisen energiavarastot ovat kunnossa, maksa muuttaa sekä alkoholin että fruktoosin maksarasvaksi ja niistä tulee myrkkyjä.

Myös tässä videossa muistutetaan, että Light-tuotteiden /rasvattomien tuotteiden pitäisi heti herättää epäluulot kuluttajissa. Aina jos ruuasta on poistettu rasva, on sen tilalle täytynyt lisätä sokeria jossakin muodossa makua tuomaan, sillä rasvan mukana katoaa niin maku kuin suutuntuma. Näin ollen rasvattomiin tuotteisiin on usein täytynyt lisätä myös muita lisäaineita suutuntuman ja konsistenssin parantamiseksi.

Videolla mainitaan termi ”toxic environment” – myrkyllinen ympäristö. Ruokaa on nykyään tarjolla ympäri vuorokauden ja kaikkialla, myös paikoissa joilla ei ole mitään tekemistä ruokailun kanssa sinänsä. Mieti vaikka Suomessa: Postin tiskiltä saat niin postimerkit kuin levyn suklaata. Mahtavaa! Ludvig kuitenkin korostaa videolla, että mistä hän työryhmineen puhuu toksisen ympäristön yhteydessä ovat todellisia myrkkyjä. Aineita jotka todella tuhoavat meidän terveyttämme ja kehoamme, eivät siis vain harmillisia muutoksia ympäristössämme.

Keskeinen tekijä tässä on sokeri.

Mainokset
Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

Syö lisää leipää!

Ruotsissa on lähdetty mediassa vastaiskuun ”ruokavalioextremistejä” vastaan. SvD:stä löytyi Ingemar Gröönin mielipidekirjoitus leivän puolesta. Hänen mielestään ruokavalioextremistit levittävät vääriä käsityksiä sekä myyttejä ruoasta jossa on korkea rasvapitoisuus. Näiden hämmentävien tietojen pohjalta tavallisen kuluttajan taju hyvästä ja terveellisestä ruoasta hämärtyy Gröönin mukaan, joka siis on leipäinstituutin asiantuntija ;)

Gröön toteaa, että viime vuosina LCHF-ruokavalio on saanut mediassa entistä suurempaa huomiota. Ruokavalion puolestapuhujat siis ovat sitä mieltä, että hiilarit ovat syypää kaikkiin ongelmiin diabeteksesta ylipainoon ja että ratkaisu on hiilareiden poistaminen ruokavaliosta.

Vähän yksinkertaistettua tekstiä Grööniltä minun mielestäni. Sinne päin kuitenkin.

Gröön vetoaa siihen, ettei terveysriskejä tunneta pitkällä aikavälillä jos syödään paljon tyydyttynyttä rasvaa ja proteiineja sekä näiden tuotteiden aiheuttamiin ympäristöhaittoihin. Itsekin olen toki sitä mieltä, että suurtuotanto ei välttämättä ole oikea ratkaisu esim. karjankasvatuksessa ja pyrin käyttämään pientilojen lihatuotteita, mutta muuten tuo väite on aika kevyellä pohjalla. Gröönin mukaan tärkeää olisi syödä hedelmiä, vihanneksia ja täysjyvää. Hänen lisää, että kansainvälisten ja ruotsalaisten suositusten mukaan ihmisten pitäisi syödä enemmän hiilareita, ei vähemmän. Kyllähän me näemme mihin nämä 70-luvulta lähtien voimassa olleet terveellisen ruokavalion ohjeet ovat kansat ympäri maailmaa vieneet.. Gröönin mielestä ratkaisu ongelmiin on kuitenkin, että syömme enemmän leipää, pastaa ja mysliä. :)

Mistä Gröön sitten uskoo ylipaino-ongelmien johtuvan? Juu, tutusta teoriasta: liikaa energiaa sisään, liian vähän ulos. Syömme siis aivan liikaa ja liikumme liian vähän.

Leipäinstituutin teettämän tutkimuksen mukaan kuusi kymmenestä ruotsalaisesta uskoo leivän lihottavan ja tästä säikähtäneenä he haluavatkin nyt opettaa meitä ymmärtämään, että leipä on hyvästä. Syökää lisää leipää! Pasta ja perunakaan eivät lihota. Näin uskottelevat vain harhaoppiset LCHF-kannattajat. Nämä ruokavalioextremistit ovat Gröönin mukaan jopa uhka kansanterveydelle!

Näitä kirjoituksia saadaan varmasti nähdä Suomessakin aikanaan, kunhan LCHF saa enemmän näkyvyyttä paikallisessa mediassa. Toistaiseksi ruokavalio on kuitenkin saanut melko vähän ja lähinnä positiivista palstatilaa lehdissä.

Kostdoktorn Eenfeldt naureskelee uutiselle omassa blogissaan ja muistuttaa, että tämä sama kirjoittaja eli Gröön oli hiljattain TV:ssä kehottanut kuluttajia olemaan lukematta sisällysluetteloita leivässä, että sokeria on lisättävä leipään jotta ruotsalaiset ostaisivat sitä.  Eenfeldt viittaa myös omalla sivustollaan ylläpitämäänsä listaan tutkimuksista joita tällä hetkellä on 14 ja jotka osoittavat painon putoavan paremmin kun vältetään tärkkelyspitoista ruokaa kuten leipää.

Lue SvD:n alkuperäinen mielipidekirjoitus. (ruotsiksi)

Avainsanat: , , , , , , , ,

SvD: Vanhukset kärsivät usein D-vitamiinin puutteesta

Päivän otsikoissa SvD:llä oli seuraava kiinnostava artikkeli: ”Äldre har ofta brist på D-vitamin” eli suomeksi suurinpiirtein ”Vanhukset kärsivät usein D-vitamiinin puutteesta”.

D-vitamiinistahan on kirjoitettu viime aikoina paljon. Tämäkin artikkeli seuraa samoja viivoja kuin aiemminkin lukemani artikkelit aiheesta.

SvD:n mukaan moni ruokaohjeistus muuttuu kun ihminen vanhenee, mutta yksi ohjeista on erityisen tärkeä – D-vitamiinia on nautittava tarpeeksi. Lehden mukaan on hyvin todennäköistä, että pohjoismaissa nostetaan D-vitamiinin saantisuosituksia huomattavasti ensi vuonna.

Vielä aiemmin D-vitamiini oli melko vähän huomioitu osa vitamiinicocktailia, mutta viime aikoina se on noussut otsikoihin rytäkällä. Sen on eri tutkimuksissa todettu estävän vaivoja kuten osteoporoosi, lihasten kuihtuminen, diabetes, ylipaino, sydänsairaudet, syöpä, infektiot, autoimmuunitaudit, dementia ja masennus muiden muassa.

Meidän korkeusasteillamme ihmiset kärsivät D-vitamiinin puutoksesta hälyttävän usein. Emme saa D-vitamiinia auringosta ja kesäisinkin vietämme nykyään paljon aikaa sisätiloissa. Tummaihoisilla D-vitamiinia muodostuu vaaleaihoisia hitaammin auringossa joten heillä on myös entistä suurempi vaara puutostilaan.

SvD:n haastatteleman Elisabeth Rothenbergin mukaan monia muita vitamiineja voi saada riittävästi monipuolisesta ruokavaliosta, mutta että vanhusten erityisesti pitäisi syödä D-vitamiinilisää.

USA:ssa ja Kanadassa on lehden mukaan jo nostettu D-vitamiinin saantisuosituksia kaksinkertaiseksi pohjoismaiden suosituksiin nähden ja silti asiantuntijat olivat kritisoineet uusia suosituksia äärimmäisen varovaisiksi lehden mukaan.

D-vitamiinilla on tärkeä rooli luuston hyvinvoinnin suhteen. Vanhuksilla kyky tuottaa D-vitamiinia auringossa laskee merkittävästi ihon vanhentuessa. 65-vuotiailla tämä on pudonnut jo 3/4. D-vitamiinilisän lisäksi Rothenberg suosittelee proteiinipitoisten ruokien syömistä jotta lihaksisto pysyisi kunnossa. Myös lihasten kyky hyödyntää ravinnosta saatavaa proteiinia laskee iän myötä, joten sitä pitäisi nauttia vanhemmiten enemmän.

Vielä mielenkiintoinen otos vanhusten terveellisestä BMI:stä. Lehden mukaan terveysennusteesi on huomattavasti parempi vanhuksena jos BMI:si on jossain 25 ja 3o välillä. Keski-iässä optimaalinen väli on 20 ja 25 välillä. Vanhemmiten ei siis ole ihan niin justiinsa onko viimeisen päälle timmi kroppa, mutta ravinnon laadusta pitäisi aina huolehtia.

Lue alkuperäinen ja kokonainen artikkeli SvD:n kotisivuilla. (ruotsiksi)

 

 

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , ,