Avainsana-arkisto: vähähiilihydraattinen

Galluppi: LCHF-trendi kasvaa edelleen Suomessa

HBL julkaisi 11.5. jutun gallupista jonka mukaan ”LCHF-trendi” jatkaa kasvuaan.

Consumer Compassin mukaan innostuksemme syödä paljon rasvaa ja proteiineja sekä hyvin vähän hiilareita ei ole kuihtumassa minnekään. Markkinatutkimusinstituutti oli teettänyt aiheesta verkkokyselyn johon osallistui tuhatkunta vastaajaa.

  • Joka kolmas punaisen lihan ostaja (siis joka ostaa punaista lihaa viikottain) aikoo syödä lihaa entistä enemmän jatkossa. Myös muut lihansyöjät aikovat kuluttaa lihaa kuten ennenkin.
  • Noin kolmannes koki syövänsä liikaa nopeita hiilareita ja sokeria.
  • Noin puolet vastaajista tykkäsi syöneennsä kuitenkin terveellisemin kuluneen vuoden aikana kuin aiemmin. Puolivalmisteiden kysyntä on saanut väistyä luomu- ja lähiruoan tieltä.

Siitä, onko tämä nyt ihan ”LCHF-trendi” näillä kriteereillä, voidaan olla montaa mieltä, mutta erityisen iloinen olin viimeisestä kohdasta: puolivalmisteiden kysyntä laskee. Jes! Oikea ruoka kunniaan ja luomu- sekä lähituotettu ruoka hyllyille joka kaupassa niin minä olen iloinen.

Myös hiilari/sokeritietoisuuden kasvu on minusta positiivista. Moni syö edelleen huomaamattaan hirveän määrän sokereita tajuamattaan. Alkoholi on toinen joka aiheuttaa samanlaista tuhoa elimistössämme kuin sokeri.

Mainokset
Avainsanat: , , , , , , , , ,

HYKS:in ruokavaliosuositus raskausajan diabeteksen hoidossa

Sain käsiini HYKS:in ruokavalio-ohjeistuksen raskausajan diabeteksen hallintaan. Tämä ohjeistus tuntuu omalla ymmärrykselläni ravintomaailmasta täysin järjenvastaiselta. Mielenkiintoisesti Diabetekseen ei ole yhtä tarkkaa ohjeistusta samalla Käypä Hoito -sivustolla, vaan ohjeistuksessa mainitaan yleisesti ”Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokavaliota kuin koko väestölle: vähän kovaa ja kohtuullisesti pehmeitä rasvoja, runsaasti kuitua ja vähän suolaa.” Toki tästä artikkelista löytyy sitten linkit tarkempiin ohjeisiin. Nämä linkit tosin tuntuvat johtavan joko puutuville sivuille tai uusille sivuille jotka toimivat lähinnä uusina linkkiluetteloina.

No, joka tapauksessa. Ajattelin käydä tämän raskausajan diabeteksen ruokavalio-ohjeistuksen käsiksi. Ohjeessa todetaan heti johdannossa, että ”Raskausaikana on tärkeää pitää äidin verensokeri normaalina sekä painonnousu sopivana.” Kirjoittajat jatkavat ”Ruokavaliossa voi olla vähemmän hiilihydraatteja, mutta hiukan enemmän rasvaa ja proteiinia kuin muille diabeetikoille suositellaan”. Artikkelissa luetellaan kevyesti, mistä kaikesta hiilihydraatteja saadaan ja jatketaan ”Raskausdiabeetikon verensokeri nousee herkästi aamulla ja aamupalan jälkeen, tämän vuoksi aamupala on normaalia pienempi”. …Aha.. Eli sen sijaan, että katsottaisiin mitä suuhun pistetään (esim. ei hiilareita) niin pienennetään ruuan määrää. Mitä kirjoittajien mukaan sitten tulisi syödä?

HYKS:in ohjeistuksen mukaan sopivia ruokia ovat:

  • Leipä: mielellään täysjyvää ja vähintään 6 reilua viipaletta päivässä. Valkoista leipää ja leivonnaisia sentään tulisi heidänkin mielestään välttää.
  • Perunaa, tummaa riisiä ja pastaa sen sijaan suositellaan.
  • Marjat ja hedelmät ovat hyviä kuidunlähteitä joten niitäkin suositellaan, vaikka dokumentissakin todetaan, että ne sisältävät paljon fruktoosia ja glukoosia. 3 annosta hedelmiä suositellaan päivän mittaan.
  • Maitovalmisteista pitäisi valita rasvattomia tuotteita (kuinkas muuten) ja ne suositellaan jaettavaksi eri aterioille jottei verensokeri liikaa heilahtelisi.
  • Kasviksista neuvotaan, että niitä pitäisi syödä vähintään se tuttu puoli kiloa päivässä.
  • Sitten ylläri: kalasta, kanasta, lihasta, munasta, juustoista ja leikkeleistä sanotaan, että niistä pitäisi valita vähärasvaisia (ei mikään yllätys) ja vähäsuolaisia laatuja. Ylläri tulee siinä, että nämä kaikki ruoat nähdään muun ruoan lisukkeina ja todetaan, että niitä pitäisi syödä vain kohtuullisia annoksia.
  • Rasvoista 40-60 % pitäisi tulla margariinista sekä kasviöljystä tai juoksevasta margariinista.  Myös kala mainitaan tässä – 2 kertaa viikossa niin, että saadaan välttämättömät rasvahapot. Kirjoittajien mukaan liika eläinrasva ja rasvaiset elintarvikkeet huonontavat rasvan laatua, nostavat painoa ja heikentävät sokeriaineenvaihduntaa. Vanha tuttu tarina siis.
  • Janojuomaksi suositellaan vettä, vähäsuolaista kivennäisvettä tai sokeroimatonta teetä. Täysmehuja ja sokerillisia virvoitusjuomia ei suositella, mutta jos virvoitusjuomia kulutetaan, tulisi juoda aspartaamilla, asesulfaamilla tai sukraloosilla makeutettuja light-juomia. Sinne vaan lisäaineet ja hermostomyrkyt sikiölle terveisiksi!
  • Sokeria, siirappia ja hunajaa saisi käyttää kohtuullisesti – pieninä määrinä. Herkutteluun sopii kirjoittajien mielestä päivittäinen, vähäsokerinen jälkiruoka kuten pulla, pullapohjainen marjapiirakka tai vaikka vähän karkkia.
  • Makeutusaineista todetaan vielä erikseen, että aspartaami ja asesulfaami ovat sopivia juomiin. Sakariinia ja syklamaattia sentään ei suositella raskausaikana. Tavallisille diabeetikoille nekin siis kai ok?
Käytännössä HYKS:in suositukset siis ovat: älä syö rasvoja ja proteiinia, ahda kurkkuusi sen sijaan hiilareita. Ainoat kohdat joissa voin suoraan olla samaa mieltä ohjeistuksen kanssa ovat: 0,5 kg kasviksia päivässä (vähintään!) sekä vesi janojuomana. Millä ihmeellä normaali ihminen ahtaa itseensä 6 siivua leipää päivässä ja saa silti päivittäisiin kaloreihinsa mahtumaan jotain oikeaakin ruokaa?
Margariini
Margariinista en voi tarpeeksi vaahdota, mutta sanottakoon tässä nyt tiivistelmän nimissä, että se sopii mielestäni lähinnä kenkälankiksi ja kierrän margariinit sekä juoksevat margariinivalmisteet ruokahyllyillä kaukaa. On mielenkiintoista miten avoimesti sokereihin tunnutaan ohjeistuksessa suhtauduttavan, verrattuna esimerkiksi kananmunaan sekä lihatuotteisiin.
Aspartaami
Vielä enemmän huolestuttaa se, että Suomessa edelleenkin suositellaan mm. aspartaamia sokerin sijaan raskaana oleville naisille. Aspartaami muuttuu elimistössämme metanoliksi, joka on myrkyllinen aine jo pieninä annoksina. Aspartaami aiheuttaa pitkän listan oireita (toistaiseksi niitä on kirjattu vähän päälle 90). Oireisiin lukeutuvat mm. kooma, aivokasvaimet ja kuolema. Suurin osa oireista on hermostollisia, sillä aspartaami tuhoaa hermostoa. Tässä vielä joitain esimerkkejä aspartaamin aiheuttamista vaivoista:

Päänsäryt, migreeni, huimaus, pahoinovinti, tunnottomuus, painonnousu, ihottumat, masennus, väsymys, ärtyneisyys, unettomuus, näköongelmat, kuulo-ongelmat, hengitysvaikeudet, ahdistuskohtaukset, muistinmenetys, sydänkohtaukset, lihaskouristukset, takykardia, sydämentykytykset,  “puuroutuva” puhe, makuaistin menetys, tinnitus, pyörrytys, nivelkivut.

Mutta raskaana olevillehan tuo on ihan ok aine, kun kerran eivät sitten syö sokeria. Yksi ”parhaita” ominaisuuksia aspartaamissa on, että se lisää makeanhimoa ja aiheuttaa riippuvuutta. Aspartaamin metanoli muuttuu jo yli 30 asteessa karsinogeeniksi, formaldehydiksi. Tämä on voimakas myrkky, joka jo pieninä määrinä voi aiheuttaa geneettisiä ja immuunijärjestelmän vaurioita. Formaldehydi puolestaan muuttuu muurahaishapoksi, joka aiheuttaa verisuonten laajentumista ja estää kudosten hapensaantia.

Etenkin kun diabeetikot pyrkivät välttämään sokeria ja muita hiilihydraatteja, voi nautitun aspartaamin määrä kohota pilviin. Ristiriitaista onkin, että myös aspartaamin tiedetään aiheuttavan diabetesta. Äidin nauttima aspartaami hedelmöityksen ja raskauden aikana voi aiheuttaa lapselle synnytysvaurioita. Myrkky siirtyy lapsen myös imetyksen välityksellä. Aspartaamin haittavaikutukset korostuvatkin juuri lapsilla, jotka eivät kykene aikuisten tahtiin poistamaan myrkyllisiä aineosia. Lapsilla tällä aspartaamin liikasaannilla on suurta merkitystä koulumenestykseen, sillä aspartaami vaikuttaa erityisesti siihen aivojen osaan jossa oppiminen tapahtuu. Aspartaamilla on myös vakavia vaikutuksia näköön sekä MS-taudin kehittymisen.

Lisää aspartaamista, sekä tarkempia lähdetietoja ylläolevaan löytyy osoitteessa gurmee.net.

Tärkkelys
Tärkkelys korostuu suosituksissa myös. Perunaa, riisiä, pastaa tulisi syödä. Mihin unohtui alussa mainittu lause ”Raskausaikana on tärkeää pitää äidin verensokeri normaalina”? Tärkkelys ei oman ymmärrykseni mukaan ole verensokerin normaalitasoa ylläpitävä aine.

Fruktoosi ja glukoosi
Hedelmiä – luonnon omaa karkkia suositellaan nautittavaksi 3 annosta päivässä! Hedelmät sisältävät glukoosia ja fruktoosia, kuten kirjoittajat itsekin mainitsevat. Jättivät kuitenkin mainitsematta, että nämä kaksi sokerin muotoa ovat erityisen hankalia verensokerin ja insuliiniaineenvaihdunnan kannalta.

Light
Maitotuotteista ja juustoista tulisi valita vähärasvaisia variantteja. Poistetaan siis ruuasta loputkin täyttävät ainekset (rasva) ja korvataan se jollakin teollisuuden tuottamalla keinotekoisella täyteaineella ja jätetään jäljelle hiilarit.

Ihmettelen vaan näitä ravintosuosituksia katsellessani, että miten meidän maassamme ei useampi äiti joudu raskausajandiabeteksensa kanssa insuliinihoitoon. Tämä ruokavaliosuositus ei nimittäin ainakaan omissa silmissäni erityisesti auta pitämään verensokeria tasaisena tai alhaalla. Päin vastoin siinä neuvotaan kuluttamaan viljaa, tärkkelystä, sokereita, makeutusaineita – mutta juu, kohtuudella. Aika kevyillä kantimilla ja ravinneköyhää (=teollisesti pitkälle muokattua moskaa) tuo ruokavalio tuntuisi olevan, kasviksia lukuunottamatta. Ohjeistuksen mukaan n. 50 E% olisi hiilihydraattien osuus päivän ruuista. Hirveä määrä minun mielestäni.

Raskausajasta, lasten ruokavaliosta ja ketogeenisestä ruokavaliosta kiinnostuneille: kannattaa katsoa Andreas Eenfeldtin tekemä haastattelu Jay Wortmanin (MD) kanssa. Noin 3:55 kohdalla Wortman kertoo perheestään ja lapsistaan jotka kaikki syövät samaa ketogeenistä ruokavaliota. Uskon henkilökohtaisesti, että LCHF olisi raskausajan diabeteksenkin kohdalla parempi vaihtoehto kuin nuo yllä olevat HYKS:in suositukset.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Hiilarihysteria

Satuin tänään jotain ihmeen kautta City-lehden artikkeliin Hiilarihysteria joka ilmeisesti on julkaistu on jo joskus 2004. Artikkelissa silmiin osui HUS:in Riitta Kivelä, jonka kanssa juuri tänään kävin keskustelua ruokavaliosta. Mielenkiintoinen sitaatti, jonka kannalla Kivelä oli vielä tänäänkin keskustellessamme:

Hiilihydraatit ovat aivojen, lihasten ja muiden elintoimintojen energianlähde. Jos niitä ei tule, elimistö valmistaa energiaa proteiini- ja rasvavarastoista. Näin menetetään lihasmassaa ja välttämättömiä rasvahappoja.”, kertaa ravitsemusterapeutti Riitta Kivelä HUS:ista. Hänen mukaansa minimitarve hiilareita on 100 grammaa vuorokaudessa, kun suositusten mukaan se on 220-250 grammaa.

Munuaisten toiminta voi rasittua liikaproteiinista, mikä pahimmillaan johtaa munuaisten vajaatoimintaan ja dialyysiin”, Kivelä varoittaa.

Omassa ruokavaliossani on viime aikoina ollut hiilareita (pääasiassa kasviksista ja maitotuotteista) n. 50 g päivässä eli alle tuon Kivelän suosituksen. Toisin kuin monet muut puolihysteeriset terveydenhuollon ihmiset joiden kanssa olen aiheesta viime aikoina keskustellut, Kivelällä oli varsin kätevä ote ruokavalioon. Hän ei lähtenyt ehdottamaan minulle väkisin esim. leivän lisäämistä ruokavalioon, mutta aikamme keskusteltuamme totesin, että voisin kokeilla nostaa hiilareiden määrää esim. quinoalla sen verran, että tuo hiilareiden määrä nousisi noin siihen sataan päivässä.

Syy miksi tähän keskusteluun Kivelän kanssa päädyin, oli koska minulla viime viikolla löydettiin näytteistä ketoainepitoisuudet jotka näyttivät +++ eli skaalan isoin määrä. Käytännössä ei voida tietää miten paljon ketoaineita tarkalleen on kun testin skaala päättyy tuohon. Tämän jälkeen testattiin heti veren happamuus ja tulos oli, että pH oli aivan normaali, syytä huoleen ei siis sinänsä ole. Oman elimistöni ketoosi ei johdu nälkiintymisestä tai insuliiniaineenvaihdunnan epätasapainosta vaan ruokavaliosta joka aktivoi elimistön hyödyntämään rasvaa energianlähteenään. Päätin kuunnella Kivelän puheita ja testata mitä tapahtuu jos nostan hiilareiden määrää tuohon 100 g päivässä. Muuten ruokavalioni näytti hänen mukaansa olevan ihan kunnossa, joskin rasvojen osuus oli normaaliin verrattuna melko suuri. Kasviksia kertyy päivässä n. 500 g ja kuitujakin lähes suositusten mukainen määrä vaikken viljaa ole syönytkään. Ainoa mistä Kivelä oli vähän huolissaan oli kananmunan suuri osuus ruokavaliossani. Itse en tuosta ole niin huolissani.

Artikkelissa liikuntalääketieteilijä Anssi Manninen antoi oman näkemyksensä hiilareista:

Ihmiselimistö ei välttämättä tarvitse hiilihydraattia, sillä se voi valmistaa tarvitsemansa hiilihydraatin aminohapoista eli proteiinien rakenneosista. Hiilihydraateista saa kuitenkin välttämätöntä kuitua. Ei ole tieteellisiä perusteita syödä ylettömiä määriä hiilihydraatteja. Ihminen ei tarvitse tärkkelystä. Runsaasta proteiininsaannista ei ole osoitettu olevan haittaa terveille ihmisille, ja proteiini vaikuttaa edullisesti mm. luu- ja lihasmassaan.

Itsekin olen vahvasti siinä ymmärryksessä, että meidän elimistömme kyllä kykenee tuottamaan tarvitsemansa glukoosin ihan itse, ilman että sitä tarvitsisi nauttia ruokana.

Joka tapauksessa, tämän päiväisen keskustelun jälkeen keitin itselleni siika-paistoksen ja kukkakaalin kylkeen luomu quinoaa. Laskin että desi quinoaa riittää tänään nostamaan hiilarimäärät tuohon haluttuun 100 g:aan. Jaan tuon desin vielä parille eri aterialle niin ei tule kerralla niin paljoa. Tässä nyt sitten seuraillaan miten paino ja olotila kehittyy kun ruokavaliossa on taas hieman enemmän hiilareita. Tähän saakka paino on pysynyt nätisti hallinnassa niin kauan kuin olen noudattanut LCHF-ruokavaliota suht löyhästikin omasta mielestäni (syön paljon maitotuotteita ja jonkin verran juureksia).Olo on ollut loistava eikä väsymyksestä tietoakaan. Myöskään nälkä ei ole päässyt kertaakaan yllättämään toisin kuin silloin kun olen syönyt ”tavallista” ruokaa.

Ihan mielenkiintoista nähdä miten tämä homma tästä kehittyy.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

LCHF-ruokapäiväkirja #1

Päätin aloittaa kevyen ruokapäiväkirjan. Ajatus on se, että LCHF:lle vieraat saisivat tästä viitettä siitä miten ruokavalion mukaan syöminen käytännössä voi tapahtua. Samalla haluan osoittaa, että LCHF-ruokavalio on muutakin kuin lihaa ja voita :)

munakas, raejuustoa ja puolikas paprika

munakas, raejuustoa ja puolikas paprika

Aamupala

  • 3 munan munakas (loraus kermaa joukossa, paistettu voissa, päälle ruohosipulia)
  • Raejuustoa
  • Puolikas paprika
  • Kalcium- ja D-vitamiinitabletti
  • Iso lasi vettä
Aamupalan ja lounaan välissä 3 isoa lasia vettä.
kanaa vuohenjuustolla ja parmankinkkukääreellä

kanaa vuohenjuustolla ja parmankinkkukääreellä

Lounas
  • 1 kananrintafile vuohenjuustolla ja parmankinkkukääreellä, ohje Gurmee.netissä
  • Parsakaalia ja crème fraîchea
  • iso lasi vettä
väliin taas pari mukillista vettä, sitten kaffelle
latte ja puoli pussia saksanpähkinöitä

latte ja puoli pussia saksanpähkinöitä

kaffella otin yhden laten ja popsin puolikkaan pussillisen saksanpähkinöitä
kreikkalaista jogurttia ja kaikkea..

kreikkalaista jogurttia ja kaikkea..

Välipala
välipalaksi söin reilun annoksen kreikkalaista jogurttia kaiken laisella sälällä:
  • kreikkalaista jogurttia
  • kurpitsansiemeniä
  • tyrnimarjoja
  • mustikkaa
  • kookoshiutaleita
  • mehiläisten siitepölyä
  • hampunsiemeniä
Illan mittaan n. 3 isoa lasia vettä
kaalipataa ja porkkanaraastetta

kaalipataa ja porkkanaraastetta

Päivällinen:
kaalipataa ja porkkanaraastetta. Nam!
Tuo porkkanaraaste on sellainen, että se on ok LCHF-ruokana, mutta jos olet kovin herkkä hiilareille, kannattaa porkkanat jättää syömättä. Itse syön niitä toistaiseksi aina silloin tällöin vaikka juureksia ovatkin.
Iltapala:
  • vielä vähän porkkanasalaattia
  • puoli purkkia raejuustoa
  • kourallinen kirsikkatomaatteja
Avainsanat: , , , , , , , ,

HBL: Naiset herkempiä väärälle ruoalle

Huhtikuussa 2010 julkaistu HBL:n artikkeli kertoo naisten kannalta ankeaa tarinaa. Lehden mukaan naiset, jotka syövät suuria määriä nopeita hiilareita kuten vaaleaa leipää, valkoista riisiä ja sokeria, ovat suuremmassa vaarassa saada sydäntauteja kuin naiset jotka syövät nopeita hiilareita vähemmän. Italialaisen tutkimuksen mukaan, johon artikkelissa viitataan, miehet eivät ole yhtä alttiita ongelmille väärän ruokavalion yhteydessä. Nopeita hiilareita syövien riski sairastua oli 2,24 kertainen verrattuna naisiin jotka söivät matalan GI:n ruokaa.

Tutkimuksen mukaan hiilihydraattipitoinen ruoka nostaa verensokeria sekä sen vahingollisten triglyceridien määrää ja samaan aikaan hyvän kolesterolin HDL:n määrä laskee. Erityisen voimakas tämä vaikutus on lehden mukaan hiilareilla joilla on korkea GI-arvo, eli glykeeminen indeksi. Tutkimukseen oli osallistunut lähes 48000 aikuista ja se oli esitelty lehdessä Archives of Internal Medicine.

 

Lue alkuperäinen artikkeli HBL:n sivuilla.

 

 

Avainsanat: , , , , , , , ,

LCHF-ruokaa: kanaa vuohenjuustolla ja parmankinkkukääreessä

kanaa vuohenjuustolla ja parmankinkkukääreessä

kanaa vuohenjuustolla ja parmankinkkukääreessä

Mielettömän hyvä ja helppotekoinen LCHF-ruoka! Kanaa vuohenjuustosydämellä, käärittynä uunissa ihanasti rapeaksi paistuvaan parmankinkkuun. Suosittelen kokeilemaan :)

Ohjeen löydät Gurmee.netistä.

Avainsanat: , , , , , , , , ,

LCHF-ruokaa: Varhaiskaalipaistos

Varhaiskaalipaistos

Varhaiskaalipaistos

Vieläkin nousee vesi kielelle kun edes ajattelen tätä ruokaa! Tein tänään hetken mielijohteesta (ja koska jääkaapista + pakkasesta löytyi ainekset) kaalipataa tai varhaiskaalipaistosta, kummalla nimellä sitä nyt haluaa kutsua. Lopputulos oli ihanan pehmeän ja maukkaan makuinen paistos. Älyttömän helppoa tehdä eikä aikaakaan tuhraannu kuin joku 20 min.

Löydät ohjeen Gurmee.netistä.

Avainsanat: , , , , , , , ,

Kostdoktorn: Guyenet, Taubes and why low carb works

Ruotsalainen lääkäri joka tunnetaan myös nimellä (ja blogista) Kostdoktorn (vapaasti suomennettuna ruokavaliotohtori) kirjoitti oman vastineensa Stephan Guyenetin postaukseen.

Kertauksena vielä, Hiilarihypoteesi jota vastaan Guyenet hyökkäsi oli käytännössä:

Liiallinen määrä hiilihydraatteja (erityisesti jalostettuja sellaisia / sokeri) nostaa insuliinitasoa ja johtaa rasvan määrän kasvuun kehossa.

G:n mukaan siis hiilarit eivät ole kohonneen insuliinin takana ja että insuliini ei todellakaan johda painon nousuun, ehkä jopa päin vastoin. Käytännössä G ilmoittaa, että vaikka matalahiilihydraattinen ruokavalio voi toimia, sen selittävä teoria on väärässä.

Eenfeldt lisää, että Guyenet unohti mainita, että jokainen diabeetikoita insuliinilla hoitanut lääkäri tietää insuliinipistosten usein johtavan painonnousuun. Samalla on myös huomattu että 1-tyypin diabeetikoilla, joita ei hoideta insuliinilla, paino tuppaa putoamaan voimakkaasti. Eenfeldtin mukaan laihoilla ihmisillä on yleensä matalat insuliinitasot kun taas lihavilla insuliinitasot ovat yleensä korkeat, mutta että Guyenet ei koe tämän olevan merkittävää.

Eenfeldt muistuttaa Guyenetia raivoisaa tahtia kasvavasta ylipaino-ongelmasta. Aiheesta voi lukea englanniksi Eenfeldtin blogissa Diet Doctor.

Edellisestä artikkelistani voitte lukea Guyenetin kolme niin kutsuttua todistetta hiilarihypoteesin kaatamiseksi.

Ensimmäinen osa:

Guyenetin mukaan leptiini on tärkeämpi kuin insuliini ylipainon aiheuttajana. Eenfeldt ohjaa tutustumaan Robert Lustigin luentoon AHS-seminaarissa. Hyperinsulinemia johtaa leptiiniresistenssiin. Näin ollen Eenfeldt näkee ongelman ratkaistuksi.

Tässä Lustigin luento:

Videon abstrakti:

Rates of fructose consumption continue to rise worldwide, and have been linked to rising rates of obesity, type-2 diabetes mellitus, and metabolic syndrome. Elucidation of fructose metabolism in liver and fructose action in brain demonstrate three parallelisms with ethanol. First, hepatic fructose metabolism is similar to ethanol in that by accelerating the process of de novo lipogenesis, both promote hepatic insulin resistance, dyslipidemia, and hepatic steatosis. Second, fructosylation of proteins with resultant superoxide formation can result in inflammation similar to acetaldehyde, an intermediary metabolite of ethanol. Lastly, by stimulating the “hedonic pathway” of the brain both directly and indirectly, fructose creates habituation, and possibly dependence; also paralleling ethanol. On a societal level, the treatment of fructose as a commodity on the open market exhibits similarities to ethanol. Fructose induces alterations in both hepatic metabolism and central nervous system energy signaling, leading to a “vicious cycle” of excessive consumption and disease consistent with metabolic syndrome. These dose-dependent actions of fructose on the liver and on the hedonic pathway of the brain recapitulate the effects of ethanol.

Lustigin käyttämä esitys löytyy SlideSharesta.

Eenfeldt on aiemmin summannut blogissaan Lustigin luennon näin: (liika) insuliini on keskeinen tekijä liikalihavuuden aiheuttajana. Todennäköinen syy on liiallisten sokerin/fruktoosin määrien (tai valtavien tärkkelys/glukoosimäärien) kuluttaminen ja kuidun puute imeytymistä hidastavana tekijänä. Korkea insuliinitaso blokkaa leptiinin mikä johtaa leptiiniresistenssiin sekä pitkällä aikavälillä ylipainoon. Insuliini- ja leptiini-kannattajat ovat siis molemmat oikeassa.

 

Toinen osa:

Insuliini saa aikaan sen, että rasvaa imeytyy rasvasoluihin, mutta insuliini myös lähettää aivoille kylläisyyssignaaleja. Eenfeldtin mukaan tämä ei ole ongelma. Insuliinilla on hänen mukaansa (kuten kaikilla hormoneilla) sekä lyhyitä, että pitkiä vaikutuksia.

Lyhyellä aikavälillä insuliini luo kylläisyyden tunteen aivoissa. Tässä on järkeä sillä yleensä tämä tila ilmaantuu juuri kun olemme syöneet.

Pitkällä aikavälillä hyperinsulinemia aiheuttaa lisääntynyttä rasvan varastointia ja saa meidät syömään enemmän. Ainakin osittain juontuen leptiiniresistenssistä, kuten Prof. Lustig oli osoittanut luennossaan.

Tämä puolestaan ratkaisee Eenfeldtin mukaan toisen Guyenetin väittämän ja kaataa G:n väitteet hiilarihypoteesin kumoamisesta.

 

Kolmas osa:

Guyenet väitti etteivät hiilarit yksistään, vaan myös proteiini aiheuttaa insuliinin nousua. Toki, mutta me kaikki tarvitsemme proteiinia ja vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa lähinnä vaihdetaan hiilarit rasvaan. Hiilarit vapauttavat paljon insuliinia, rasvat eivät. Eenfeldtin mukaan on olemassa useita tutkimuksia joiten mukaan matalahiilihydraattienn ruokavalio laskee insuliinitasoa koko päivän ajan. Näin ollen hänen mukaansa Guyenetin kolmas väittämä on perusteeton.

Eenfeldt summeeraa, että on mahdollista, että Taubesin teoria voi olla hieman yksinkertaistetumpi kuin mitä todellisuus on, samoin monien muiden teoriat voivat olla hieman liian yksinkertaistettuja. Samaan aikaan hän myös viisaasti muistuttaa, ettei tämä silti ole hyvä syy lähteä ennen aikojaan hirveällä innolla kumoamaan hypoteeseja varsinkaan kun niiden korvaamiseksi ei ole mitään vahvaa hypoteesia tai teoriaa.

 

Kaiken kaikkiaan nämä expertit ovat kaikki ilmeisesti yhtä mieltä siitä perustavanlaatuisesta asiasta, että vähähiilihydraattinen ruokavalio toimii, mutta että sen takana olevat mekanismit sen sijaan ovat vielä tuntemattomia tai niitä ei täysin ole saatu ”avattua”.

 

Lue Andreas Eenfeldtin alkuperäinen artikkeli englanniksi blogissa Diet Doctor.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , ,

Turun Sanomat: Muotidieettiä arvostelevat joutuneet vainon kohteiksi

Miksi kaikki pitää vetää niin överiksi? Tässäkin artikkelissa minusta heijastuu molempien ”puolien” ylireaktiot ja ihan turhaan. Niin kauan kuin meitä ei kukaan pakota syömään yhtä ja yhdenmukaista ruokaa, ei varmaan ole syytä myöskään alkaa ruokavalion vuoksi hyökkäilemään (edes sanallisesti) ketään vastaan. Samoin terveydenhuoltoalan ammattilaisilta voisi toivoa avointa mieltä eri ihmisten ruokavaliovalinnoissa. Naurettavaa tästä on ainakaan taistella niin, että kukaan alkaa siitä vapisemaan :)

Turun Sanomat siis raportoi tänään, että muotidieettiä (jutussa viitataan karppaukseen) arvostelevat ovat joutuneet vainon kohteeksi ja että jotkut ravintoasiantuntijat ovat nyt leimanneet karppauksen uskonlahkoksi. Tällaiset lausunnot ovat niin turhaa lietsomista. Ihan niin kuin nykymaailmassa ei tarpeeksi lietsottaisi muutenkin..

Artikkelin mukaan ravintoasiantuntijat jatkavat samaa vanhaa laulua siitä, että karppaus voi pahimmillaan olla jopa hengenvaarallista, mutta että ruokavaliosta on tullut kultti ja ihmiset sitä mukaa puolustavat sitä fanaattisesti. Uskonnoksi karppausta on lehden mukaan siteerannut ainakin Leena Rechardt joka on ravitsemusterapeuttien yhdistyksen toiminnanjohtaja.

Karppaajien keskusteluissa vilahtaa toisinaan jopa salaliittoteorioita, joiden mukaan me ravitsemusasiantuntijat haluamme pitää ihmiset sairaina ja lääketeollisuuden voimissaan. Osa karppaajista on ottanut yhteyttä suoraan asiantuntijan esimieheen ja vaatinut asiantuntijan erottamista.

Huonojen hiilihydraattien poistaminen on erinomainen asia, mutta äärimmilleen vietynä karppaaminen on vaarallista

Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori

Fogelholm puolestaan mainitsee vegaanit rauhallisempina ruokavalion valitsijoina – hekin syövät väärin mutta eivät hyökkää ketään vastaan.

Karpata voi toki monella tapaa. Toiset vähentävät hiilihydraattipitoisten ruokien syömistä kohtuullisesti. Tässä ei ole mitään vikaa, mutta jos hiilihydraatit jättää kokonaan pois ruokavaliosta, voi tulla ongelmia.

Sari Isotupa, Tyksin ravitsemusterapeutti

Tekisi varmasti hyvää kaikille rauhoittaa keskustelun sävyä ja avata korvat toisten huolille ruokavaliosta niin että paremmin ymmärtäisimme miksi toinen tekee eri valintoja kuin toinen. Itse en koe tarvetta käännyttää ketään LCHF- tai GI-ruokailijaksi, mutta mielelläni jaan niistä tietoa niin, että jokainen aiheesta kiinnostunut voi tehdä omat johtopäätöksensä.

Sitä mukaa kun ympärillä olevat näkevät muutokset omassa terveydessäsi sekä mahdollisesti painonpudotuksen, herää kiinnostus. Tämä on loistava tilaisuus kertoa miten olet hyviin tuloksiin päässyt. Lähetyssaarnaamisen ja käännyttämisen jättäisin kyllä itsekin uskonlahkoille.

 

Lue alkuperäinen artikkeli Turun Sanomien sivuilla.

 

Avainsanat: , , , ,