Avainsana-arkisto: terveys

LCHF iltalehden vvaihde -liitteessä

Iltalehti vvaihde

Iltalehti vvaihde

Äitini oli huomannut Iltalehden vvaihdelehdessä artikkelin uudesta dieetistä: LCHF-dieetti! Teki mieli tehdä heti ensimmäinen korjaus tuossa vaiheessa, mutta turha tässä kai on pilkkua viilata. Itse näen LCHF:n ruokavaliona, en minään ihmedieettinä, vaikka sillä moni voi painoaan menestyksekkäästi pudottaakin.

Mitä Iltalehdellä oli ruokavaliosta sanottavaa?

Artikkelissa oli haastateltu Marjut ja Isto Janhusta jotka ovat syöneet LCHF-ruokavalion mukaisesti jo vuosia. Siinä samalla ovat heidän mukaansa pyöreät posket ja väsyneet ilmeet kadonneet. Se mikä on positiivista on, että artikkelissa mainitaan heti:

LCHF-dieetti tuli … Marjut ja Isto Janhusen elämään – ja jäi pysyväksi osaksi arkea.

Tämä alleviivaa juuri sen mikä minusta on ensiarvoisen tärkeää: terveellisen ruokavalion tulisi olla osa arkea, ei mikään ihmedieetti jolla äkkiä pudotetaan painoa jotta ehdittäisiin sitten hetkeä myöhemmin lihoa takaisin ja vähän päälle. LCHF-ruokavalio on terveyttä edistävä ja siksi sitä tulisikin seurata lopun ikää eikä vain hetkellisesti.

Haastattelun Marjut oli laihtunut LCHF-ruokavalion aloitettuaan 3 kk:ssa 10 kg, Isto puolestaan oli pudottanut samassa ajassa 20 kg. Melkoisia menestystarinoita! Marjutin terveellisen elämänmuutoksen välietappeja:

  1. Karkkilakko. Kaikki oli alkanut karkkilakosta joka olikin kuukauden sijaan jatkunut vaan.
  2. Antti Heikkilä ja tiedon keruu. Marjut oli kuullut ystävältään LCHF-ruokavaliosta ja sen tuomista hyödyistä. Hän tutustui Antti Heikkilän kirjoihin ja haki verkosta tietoa ruokavaliosta.
  3. 2 viikkoa. Marjut päätti kokeilla ruokavaliota 2 viikon ajan.
Iston matka puolestaan meni artikkelin mukaan kutakuinkin näin:
  1. Lääkäriin tai ruokavallankumous. Uudesta ruokavaliosta ja sen tuomista hyvistä muutoksista innostunut vaimo antaa kaksi vaihtoehtoa: lääkäriin tai ruokavalion muutos.
  2. Valinta. Isto oli päättänyt kokeilla ruokavaliota, mikä onkin järkevä vaihtoehto. Ajattele, että näin yksinkertaisella muutoksella voi saada tarvittavat terveyshyödyt lukuisien lääkärikäyntien ja pilleripurkkien sijaan!

Molemmat ovat ruokavaliouudistuksen myötä päässeet eroon väsymyksestä, päänsäryistä sekä Iston tapauksessa myös korkeasta verenpaineesta. Ruokavaliomuutoksessa ei siis ole kysymys pelkästään laihduttamisesta vaan yleisen terveyden kohentamisesta.

Vaikka käytämme juustoa, kermaa ja voita, LCHF-dieetti ei ole rasvalla mässäämistä.

Usein saa mediassa lukea, miten karppaus, Atkins, LCHF jne. ovat hirveitä, pelottavia ruokavalioita joissa eletään pelkällä lihalla ja rasvalla. Itse korostan kaikille aina, että kerään omalle lautaselleni aina vähintään puolet kasviksia, sitten lihaa tai muuta proteiinia sekä rasvaa joka auttaa kehoa saamaan tarvitsemansa energian sekä pitämään minut kylläisenä. Puhumattakaan nyt siitä, että rasva ruuassa saa sen maistumaan herkulliselta ja täyteläiseltä!

Artikkelissa rinnastetaan virheellisesti LCHF = VHH ruokavalio. Vaikka näillä ruokavalioilla on paljon yhteistä, en silti laittaisi niitä yhtäsuuruusmerkin molemmin puolin. Toinen silmään sattunut rinnastus on LCHQ = LCHF:n uudistettu versio. Mhh… No niin. Tässä tiivistettynä mitä mieltä minä olen asiasta: LCHF (Low Carb, High Fat eli vähän hiilareita, paljon rasvaa) on ruokavalion ”perusmuoto” joka on tunnettu ja jota on tutkittu pitkin maailmaa jo vuosia. LCHQ (Low Carb, High Quality) on ruotsalaisen Fredrik Paulúnin lanseeraama (minusta kaupallinen) termi jolla hän ikäänkuin hyväksyi LCHF-ruokavalion joutumatta myöntämään olevansa sen kannattaja. Oli siis helpompaa keksiä oma uusi termi.

Paulún on pitkään puhunut ruotsalaisessa mediassa LCHF-ruokavaliota vastaan, mutta on vasta hiljattain alkanut myöntää itselleenkin ruokavalion hyödyt. On kuitenkin vaikeaa myöntää olevansa väärässä julkisesti, joten hän tosiaan otti ja lanseerasi termin LCHQ ikäänkuin uutena, parannettuna versiona. Näitä kahta ruokavaliota ei kuitenkaan kannata sekoittaa keskenään. Paulún on aiemmin ollut GI-ruokavalion vahva puolestapuhuja.

No, voin kirjoittaa näiden ruokavalioiden eroista kattavammin hieman myöhemmin. Palataan nyt vielä siihen Iltalehden artikkeliin. Artikkeliin oli haastateltu sisätautiendokrinologi Leo Niskasta, joka kuulemma myöntää, että joillakin hiilihydraattien määrän vähentäminen helpottaa painonhallintaa, mutta että hyvän alun jälkeen painonpudotus laantuu muiden ruokavalioiden tasolle. Öh.. Niin. Tässä ei ole kysymys nälkäkuurista jolla jatkuvasti syödään liian vähän ja keho lopulta kuihtuu vaan ruokavaliosta jonka avulla keho pääsee sille terveellisiin mittoihin ja sen jälkeen alkaa ylläpitämään terveellistä painoa.

Se missä Niskanen on varmasti ihan oikeassa on, että ruokavalion keskeyttävien määrä on suuri. Moni voi kokea ruokavalion ylläpitämisen vaikeana kun ”ympäristö syö niin erilailla”. Mutta eihän tämä niin vaikeata ole. Jos yrittää pärjätä eineksillä, niin ihan varmasti tulee ongelmia, mutta itse en koe vaikeaksi keitää riisin sijasta parsakaalia tai työpaikkaruokalassa valita salaattia perunan sijasta. Kyse on simppeleistä valinnoista joihin tulee nopeasti rutiini ja parsakaalin valinta tuntuu pian yhtä luonnolliselta kuin perunan syöminen aiemmin.

Niskanen oli haastattelussa listannut LCHF-ruokavalion hyviä ja huonoja puolia. Hyviä puolia olivat hänen mukaansa:

  • Kun rasvan lisäksi syödään proteiineja, nälkä pysyy paremmin loitolla kuin hiilihydraatteja syömällä.
  • Vatsavaivat laihduttamisen alussa vähäisiä.
  • Alussa painon putoaminen on tehokkaampaa kuin muissa ruokavalioissa
  • Insuliinipiikit ja verensokerin vaihtelut vähenevät, kun sokeri ja valkojauhotuotteet jäävät pois.

Huonoiksi puoliksi Niskanen listaa:

  • Painon putoaminen tasaantuu muiden ruokavalioiden tasolle, kun laihdutus etenee.
  • Kun täysjyvän, hedelmien ja marjojen käyttö jää vähäiseksi, voi tulla puutostiloja. (jokainen varmasti ymmärtää, että monipuolinen ruokavalio on tärkeä, söi sitten minkä dieetin mukaan tahansa. Moni LCHF-ruokavaliota noudattava on postannut verikokeensa tulokset kaikkien nähtäväksi. Ihmiset voivat ruokavaliolla hyvin ja myös verikokeiden tulokset vahvistavat tämän.)
  • Ummetus, jos kuidun saanti jää vähäiseksi. (tässä piilee totuuden jyvänen. Itse syön paljon mm. siemeniä ja kasviksia jotta kuidunsaanti olisi riittävä).
  • Tyydyttyneet rasvat voivat kohottaa sydänsairauksien riskiä. (Tämä on niin laaja aihe, että kirjoitan aiheesta erikseen)
  • Liikuntaa ei jaksa harrastaa runsaasti, jos hiilihydraattien määrän pudottaa kovin alas. (Väärin. Menestyneet ammattitason urheilijatkin syövät LCHF-ruokavalion mukaan ongelmitta!)
  • Ruokavalion pitäminen pysyvästi on vaikeaa. (Tämä riippuu ihmisestä. LCHF ruokavaliona ei ole vaikea. Perus laihduttaja varmasti usein kompastuu nälän tunteeseen joka johtaa hetken mielijohteesta herkutteluun tai muuhun vastaavaan ”väärään syömiseen”. LCHF-ruokavaliota noudattava syö hyvää, monipuolista ruokaa joka auttaa pitämään verensokerin tasaisena ja ylimääräisen syöpöttelyn hallinnassa.
Mainokset
Avainsanat: , , , , , , , , ,

The Skinny on Obesity, Sickeningly Sweet (Episode 2)

University of California on julkaissut loistavan videosarjan nimeltä “The skinny on obesity”. Tässä sarjassa Robert Lustig käy läpi ylipainoon liittyviä tekijöitä todella selkokielisesti ja juttua on täydennetty vielä visuaalisin tehostein. Voit katsoa videon YouTubessa:

Oma tiivistelmäni ensimmäisestä jaksosta löytyy postauksesta: The Skinny on Obesity, An epidemic for Every Body (Episode 1)

Syömissämme teollisissa ruoissa ja juomissa on kaikissa sokeria, mutta vähän eri nimillä. Tavallinen kuluttaja tuskin edes ymmärtääkään saavansa syömästään ruoasta niin paljon sokeria. High fructose corn syrup (HFCS), sokerialkoholit (päättyvät yleensä ”ol” kuten xylitol, maltitol…) siirapit jne. ovat kaikki kuitenkin pohjimmiltaan sokeria.

Lustig on työryhmänsä kanssa verrannut suurta kansainvälistä tietokantaa sekä diabetesliiton tietokantaa ja todennut, että syömiemme kaloreiden kokonaismäärän kasvu voi toki selittää osan nykypäivän ylipaino-ongelmista. Toisaalta tutkimuksen mukaan se voi selittää vain 8 % ongelmista. Päivittäisten syötyjen kalorien globaali keskiarvo oli vuonna 1985 2655 kcal, kun se taas vuonna 2010 oli 2866 kcal. Diabeetikkojen osuus oli vastaavasti vuonna 1985 vain 0,62 %, edelleen globaalisti. Vuonna 2010 osuus oli kuitenkin jo 5,13 %. Diabeetikkojen osuus väestöstä on siis kasvanut 727 %, mikä on aivan järjetöntä!

Kun siis katsotaan syötyjen kalorien määriä, saamamme energian määrä on kasvanut melko vähän ja on tuskin syynä sinänsä ylipaino-ongelmien kasvuun. Lustig oli työryhmineen sukeltanut pintaa syvemmälle ja katsonut mistä nuo kalorit oikein koostuivat ennen ja nyt. Ainoa ravintoaine joka korreloi diabeteksen kasvun kanssa on sokeri. Sen käyttö on maailmanlaajuisesti kasvanut vuoden 1985 98 milj. tonnista 160 milj. tonniin vuonna 2010. Diabeetikkojen määrä on samalla ajanjaksolla kasvanut 30 miljoonasta 346 miljoonaan. Karua kieltä puhuu tämä statistiikka.

Mielenkiintoinen asia jota en ole ennen kuullut mainittavan on, että sokeri Lustigin mukaan on sekä rasva että hiilihydraatti samaan aikaan ja tämä on hänen mukaansa se, mikä aiheuttaa ongelmia. Rasvaisissa hedelmissä kuten kookoksessa, avocadossa, oliivissa jne. ei ole hiilihydraatteja. Maapallolla ei ole yhtään rasvaista hedelmää missä olisi rasvan lisäksi samalla hiilihydraatteja, mutta sokerissapa on.

Sokeri koostuu kahdesta molekyylistä: glukoosista ja fruktoosista. Glukoosi ei ole erityisen makea tai kovin kiinnostava. Fruktoosi puolestaan on hyvin makea ja erittäin kiinnostava – sen perässä olemme me kaikki pienet ja isot sokerihiiret. Glukoosi on niin sanotusti elämän eliksiiri. Kaikki elimistömme elimet voivat hyödyntää sitä aineenvaihdunnassa. Glukoosia hyödyntävät myös muut organismit maapallolla. Jos ihmiset eivät saa glukoosia ravinnosta, elimistö tuottaa sitä itse, sillä meidän kroppamme kulkee glukoosilla. 80 % syömästämme glukoosista hyödynnetään aineenvaihdunnassa eli puolilla elimistöämme, vain 20 % siitä päätyy maksaan. Fruktoosi puolestaan on kokonaisuudessaan kuljetettava maksan kautta sillä ainoastaan maksassa se voidaan käsitellä. Fruktoosi siis kuormittaa maksaa.

Fruktoosi on krooninen, annosriippuvainen maksamyrkky. Aivan kuten alkoholi. Alkoholi muuttuu aineenvaihdunnassa rasvaksi. Samoin fruktoosi. Nämä johtavat lisääntyneeseen rasvaan maksassa, niin suuressa määrin ettei maksa voi toimittaa kaikkea rasvaa pois. Fruktoosin kuormittaessa maksaa, elimistö muuttuu insuliiniresistentimmäksi ja haima alkaa erittää entistä enemmän insuliinia jotta se vaikuttaisi. Lisääntynyt insuliinin määrä elimistössä kasvattaa rasvan varastoimista ja tämä puolestaan johtaa lihomiseen. Ylimääräinen insuliini myös kasvattaa verenpainetta, sydäntautien todennäköisyyttä, solujen jakautimista (johtaa syöpään), edesauttaa muutoksia aivoissa jotka johtavat dementiaan. Kun haima lopulta väsyy insuliinin ylituotantoon, seurauksena on diabetes.

Alkoholin liikakäytöllä ja fruktoosin liikakäytöllä on samankaltaiset seuraukset:

Krooninen altistuminen etanolille: Krooninen altistuminen fruktoosille:
 Verenpainetauti  Verenpainetauti
 Kardiomyopatia  Sydäninfarkti
 Dyslipidemia  Dyslipidemia
 Haimatulehdus  Haimatulehdus
 Ylipaino  Ylipaino
 Maksan vajaatoiminta  Maksan vajaatoiminta
 Sikiön alkoholioireyhtymä  Sikiön insuliiniresistenssi
 Riippuvuus  Tottumus, myös riippuvuus

Jos ihminen on kuluttanut energiavarastonsa täysin loppuun, alkoholia ja / tai fruktoosia voidaan käyttää energiavarstojen uudelleen täyttämiseen (joskaan en menisi vannomaan, että pari paukkua maratonin jälkeen on hyvä idea). Mutta jos ihmisen energiavarastot ovat kunnossa, maksa muuttaa sekä alkoholin että fruktoosin maksarasvaksi ja niistä tulee myrkkyjä.

Myös tässä videossa muistutetaan, että Light-tuotteiden /rasvattomien tuotteiden pitäisi heti herättää epäluulot kuluttajissa. Aina jos ruuasta on poistettu rasva, on sen tilalle täytynyt lisätä sokeria jossakin muodossa makua tuomaan, sillä rasvan mukana katoaa niin maku kuin suutuntuma. Näin ollen rasvattomiin tuotteisiin on usein täytynyt lisätä myös muita lisäaineita suutuntuman ja konsistenssin parantamiseksi.

Videolla mainitaan termi ”toxic environment” – myrkyllinen ympäristö. Ruokaa on nykyään tarjolla ympäri vuorokauden ja kaikkialla, myös paikoissa joilla ei ole mitään tekemistä ruokailun kanssa sinänsä. Mieti vaikka Suomessa: Postin tiskiltä saat niin postimerkit kuin levyn suklaata. Mahtavaa! Ludvig kuitenkin korostaa videolla, että mistä hän työryhmineen puhuu toksisen ympäristön yhteydessä ovat todellisia myrkkyjä. Aineita jotka todella tuhoavat meidän terveyttämme ja kehoamme, eivät siis vain harmillisia muutoksia ympäristössämme.

Keskeinen tekijä tässä on sokeri.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

The skinny on obesity, An epidemic for every body (episode 1)

University of California on julkaissut loistavan videosarjan nimeltä ”The skinny on obesity”. Tässä sarjassa Robert Lustig käy läpi ylipainoon liittyviä tekijöitä todella selkokielisesti ja juttua on täydennetty vielä visuaalisin tehostein. Voit katsoa videon YouTubessa:

Tässä minun tiivistelmäni ensimmäisestä episodista ”An epidemic for every body”.

Ylipainoisia ihmisiä on ollut jo ennen meidän aikaammekin. Ylipainoisuus on meille ihan luonnollinen tila. Kyky varastoida energiaa on ollut ihmisen evoluution kannalta tärkeä ominaisuus silloin kun ruokaa ei ole ollut aina tarjolla.

Mutta miten me olemme 30 vuodessa päätyneet pääsääntöisesti normaalipainoisesta väestöstä nykytilaan jossa ylipainoisuus hallitsee, on toinen kysymys. Ylipainoisten ja sairaalloisen ylipainoisten ihmisten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Lustig vertaa ylipainoepidemiaa tauteihin kuten ruttoon. Miten jo 6 kk ikäinen vauva voi olla ylipainoinen? Jotain on pahasti pielessä.

”Kalori on kalori” on Lustigin mielestä yksi pahimpia vääriä käsityksiä nykyisessä ymmärtämyksessämme ylipainosta ja sen taustatekijöistä. Lähes jokainen lääkäri ja ruokaterapeutti opettaa asiakkailleen, että heidän on kulutettava yhtä monta kaloria kuin syövät, jotta pysyisivät nykyisessä painossaan ja kulutettava enemmän kaloreita kuin syövät, jotta laihtuisivat. Tämä teoria on meille jokaiselle varmasti tuttu. Olemme varmasti jokainen törmänneet tilanteeseen jossa olemme pohtineet miten pudottaa painoamme ja olemme saaneet neuvon ”syö vähemmän, liiku enemmän”.

Nykyinen kiireinen elämäntyyli on antanut teollisen ruoan vallata lautasemme. Ruokaa on myös tarjolla huikeasti enemmän kuin ennen. Annoskoot ovat muuttuneet, emme nuku kunnolla, uusia tuotteita pusketaan markkinoille koko ajan. On syntynyt teollinen globaali ruokavalio joka levittää ylipainoepidemiaa maailmanlaajuisesti. Tässä joitain tekijöitä ylipainoepidemian taustalla. Syömme teollisen ruuan mukana hirvittävän määrän ”näkymättömiä” aineita. Jos olet tottunut syynäämään ruokapakkausten sisällysluetteloita, olet varmasti huomannut turhauttavan useasti sokerin olevan yksi yleisimmistä ruoka-aineista teollisessa ruoassa, E-ainesosien lisäksi.

1960- ja 70-luvuilla jenkeissä ohjeisettiin vähentämään rasvan osuutta ruokavaliossa 40 %:sta 30 %:iin terveydellisistä syistä. Tämä vähennys ilmeisesti onnistuttiin saavuttamaan, mutta samaan aikaan sokerin kulutus on kasvanut räjähdysmäisesti. Samaan aikaan ylipainoisten määrä on kasvanut voimakkaasti.

Ylipainoon liittyvät sairaudet ovat:

  • verenpainetauti
  • 2-tyypin diabetes
  • lipidiongelmat (veren rasvat eli kolesteroli)
  • sydänsairaudet
  • ei alkoholin aiheuttama rasvamaksasyndrooma
  • munasarjojen monirakkulatauti
  • syöpä
  • dementia

Näistä neljä ensimmäistä tunnetaan myös metabolisena oireyhtymänä.

Ihmiset ajattelevat että nämä taudit johtuvat ylipainosta. Tämä ei aivan pidä paikkaansa. Ylipaino usein seuraa näiden tautien mukana ja voi toimia niiden indikaattorina. Nämä taudit aiheuttavat 60 % amerikkalaisten kuolemista (siis niistä jotka johtuvat jostakin taudista, eikä luonnoliset kuolemat), puhutaan siis enemmistöstä.

Näiden 8 taudin hoitokulujen osuus on 75 % kaikista teryveydenhuollon kuluista, globaalisti.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , ,

Muna ja sen maine

© Kultamuna

© Kultamuna

Silmiin osui tässä pari päivää sitten Ruokatiedon artikkeli ”Muna ja maine ovat lähentyneet toisiaan”.

Kananmuna on kokenut viime vuosina ansaitusti melkoisen maineen puhdistuksen ja nykyään sitä pidetäänkin hyvänä osana terveellistä ruokavaliota. Aiemminhan kananmunaa pelättiin ja välteltiin kun uskottiin sen kohottavan kolesterolia.

Kananmunasta tekee loistavaa ruokaa sen proteiinipitoisuus (muun muassa) joka puolestaan auttaa pysymään pidempään kylläisenä. Lisäksi kananmuna on valtavan monikäyttöinen systeemi – siitä saa kuohkean kakkutaikinan, littanan pizzapohjan, munakokkelin ja keitetyn munan ihan vaan valmistustapaa vähän varioimalla.

Ruokatiedon artikkelin mukaan:

Kananmunan rasvoista noin kaksi kolmasosaa on terveellisiä kerta- tai monityydyttymättömiä rasvoja ja kolmasosa tyydyttyneitä rasvoja. Kananmunan keltuainen sisältää runsaasti kolesterolia. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että ravinnosta saatava kolesterolin merkitys veren kolesterolipitoisuuden kohoamisessa on pieni.

Munien rasvakoostumusta voidaan parantaa syöttämällä kanoille täysjyväviljaa ja pellavaöljyä sisältävää rehua, jonka avulla kananmunan omega-3-rasvahappopitoisuus kasvaa. Kolesterolipitoisuutta on hyvin vaikea alentaa, sillä sitä tarvitaan linnunpoikasen luonnolliseen kehitykseen, eikä kana voi siis munia täysin kolesterolittomia munia.

Proteiinin lisäksi kananmunasta saa A- ja D-vitamiinia sekä B-ryhmän vitamiineja, folaattia, seleeniä ja sinkkiä. Aika loistava paketti siis. Folaatti, seleeni ja D-vitamiini ovat heti sellaisia vitamiineja joista ainakin itse tiedän, että on vaikea koota kasaan tarvittava määrä. Kananmunia tosin kuluu sen verran nopeaa tahtia, että taidan saada niistä ihan hyvän ravintolisän näiden vitamiinien osalta.

Ulkomailla Ruokatiedon mukaan saa salmonellaa pelätä kananmunien ja kananunavalmisteiden kanssa, mutta suomalaisissa munissa ei samaa riskiä ole.

Suomalaiset kananmunat eivät ole aiheuttaneet salmonellaepidemioita vuoden 1995 jälkeen. Tiukka salmonellaseuranta havaitsee ja karsii mahdolliset tartunnat tiloilla. Suomalaisista kananmunista valmistetuissa tuotteissa salmonellariski onkin olematon.

Se mikä on itseäni ilahduttanut viime aikoina on Stockan Herkun luomukananmunavalikoima. Joku kaverini tokaisi, että mitä väliä on ostaako luomu munia vai tavallisia.. Mutta onhan sillä nyt ihan ratkaiseva merkitys! Luomumunia munineet kanat saavat kunnon ravintoa syödäkseen ja munat eivät ole täynnä hormoneja ym. Tämä hyvälaatuista ruokaa syönyt kana sitten munii munat joita me popsimme suihimme. Samalla tavalla kuin ihmisäideistä välittyy syöty ravinto sikiöön, välittyy myös kanoista niiden syömä ravinto muodossa tai toisessa kananmuniin. Mieluummin siis luomumunia meidän pöytään.

Avainsanat: , ,

UNT: kahvipulla voi kasvattaa syöpäriskiä

Unt.se julkisti aiemmin tällä viikolla artikkelin otsikolla: Kaffebröd kan öka cancerrisk. Kahvipulla voi kasvattaa syöpäriskiä.

Artikkelissa kerrotaan tutkimuksesta johon oli osallistunut Ruotsissa 61 000 naista. Tutkimus oli julkaistu lehdessä Cancer Epidemiology, Biomarkers & Prevention. Kaikki naiset olivat kahteen eri otteeseen 7 vuoden välein vastanneet kattavaan kyselyyn ruokailutottumuksistaan. Näistä vastauksista oli sitten päätelty kuinka paljon jokainen naisista oli kuluttanut sokeripitoisia ruoka-aineita ja sitä kautta oli arvioitu heidän keskimääräinen sokerinsaantinsa.

18 seurantavuoden aikana yli 700 naisista oli sairastunut syöpään kohdun alueella. (Tätä syöpää ei pidä sekoittaa kohdunkaulansyöpään jota aiheuttaa HPV-virus). Sairastuneiden ruokailutottumukset tutkittiin ja todettiin, että syöpä oli selvästi yleisempää niiden keskuudessa jotka kuluttivat yli 35 g sokeria päivässä, kuin niillä jotka kuluttivat sokeria vähemmän. Ylipainoisilla naisilla yhteys syövän ja sokerin välillä oli muita vahvempi.

Tutkimus ei suoraan vahvista teoriaa, että sokeria syömällä sairastuu helpommin syöpään, mutta se on selvästi linjassa aiempien tutkimusten kanssa Alicja Wolkin mukaan. Nämä aiemmat tutkimukset ovat siis osoittaneet läheisiä yhteyksiä ylipainon ja insuliiniresistenssin sekä korkeiden veren insuliinipitoisuuksien ja kohtusyövän kanssa.

Lue alkuperäinen artikkeli Unt.se:n kotisivuilla (ruotsiksi).

Avainsanat: , , , , , ,

Sokerivauvoja

Kuva Aftonbladetin sivuilta. (Foto: AFP)

Kuva Aftonbladetin sivuilta. (Foto: AFP)

Ruotsin Aftonbladet julkaisi juuri artikkelin jossa kerrottiin Indonesiassa syntyneestä 8,7 kiloisesta lapsesta. Lapsi painoi siis 2-3 kertaisesti normaalin vastasyntyneen verran. Lapsi oli jouduttu (tietysti) synnyttämään keisarileikkauksella.

Lääkärit arvioivat lapsen ennätyspainon johtuvan äidin diabeteksesta. Diabeteksesta johtuen äidillä oli erityisen korkea verensokeri, mikä on johtanut siihen, että sikiö on saanut liikaa glukoosia ja sitä mukaa kasvanut turhan suurikokoiseksi.

En ihmettele nykyisin syntyvien lapsien kasvavaa painoa. Saamme tänä päivänä energiaa ruoasta enemmän kuin tarvitsemme ja länsimaiset ruokailutottumukset sisältävät valtavasti ruokaa jossa on suoraa tai piilosokeria. Elämme varmaan suurin osa melkoisessa glukoosihuurussa suurimman osan elämästämme, sitä edes tajuamatta.

Neuvolassa neuvotaan ensimmäisenä vähentämään rasvan määrää ruokavaliossa ja vaihtamaan light-tuotteisiin jos/kun paino nousee turhan nopeasti. Vilautetaan lautasmallia ja kerrotaan miten ruoasta saisi eliminoitua ravintorikasta rasvaa (ja kasvatettua turhan sokerin ja viljan määrää). Jotain on pahasti pielessä.

Lue alkuperäinen artikkeli Aftonbladetissa.

Avainsanat: , , , , ,