Avainsana-arkisto: sokeri

Galluppi: LCHF-trendi kasvaa edelleen Suomessa

HBL julkaisi 11.5. jutun gallupista jonka mukaan ”LCHF-trendi” jatkaa kasvuaan.

Consumer Compassin mukaan innostuksemme syödä paljon rasvaa ja proteiineja sekä hyvin vähän hiilareita ei ole kuihtumassa minnekään. Markkinatutkimusinstituutti oli teettänyt aiheesta verkkokyselyn johon osallistui tuhatkunta vastaajaa.

  • Joka kolmas punaisen lihan ostaja (siis joka ostaa punaista lihaa viikottain) aikoo syödä lihaa entistä enemmän jatkossa. Myös muut lihansyöjät aikovat kuluttaa lihaa kuten ennenkin.
  • Noin kolmannes koki syövänsä liikaa nopeita hiilareita ja sokeria.
  • Noin puolet vastaajista tykkäsi syöneennsä kuitenkin terveellisemin kuluneen vuoden aikana kuin aiemmin. Puolivalmisteiden kysyntä on saanut väistyä luomu- ja lähiruoan tieltä.

Siitä, onko tämä nyt ihan ”LCHF-trendi” näillä kriteereillä, voidaan olla montaa mieltä, mutta erityisen iloinen olin viimeisestä kohdasta: puolivalmisteiden kysyntä laskee. Jes! Oikea ruoka kunniaan ja luomu- sekä lähituotettu ruoka hyllyille joka kaupassa niin minä olen iloinen.

Myös hiilari/sokeritietoisuuden kasvu on minusta positiivista. Moni syö edelleen huomaamattaan hirveän määrän sokereita tajuamattaan. Alkoholi on toinen joka aiheuttaa samanlaista tuhoa elimistössämme kuin sokeri.

Mainokset
Avainsanat: , , , , , , , , ,

The Skinny on Obesity, Sickeningly Sweet (Episode 2)

University of California on julkaissut loistavan videosarjan nimeltä “The skinny on obesity”. Tässä sarjassa Robert Lustig käy läpi ylipainoon liittyviä tekijöitä todella selkokielisesti ja juttua on täydennetty vielä visuaalisin tehostein. Voit katsoa videon YouTubessa:

Oma tiivistelmäni ensimmäisestä jaksosta löytyy postauksesta: The Skinny on Obesity, An epidemic for Every Body (Episode 1)

Syömissämme teollisissa ruoissa ja juomissa on kaikissa sokeria, mutta vähän eri nimillä. Tavallinen kuluttaja tuskin edes ymmärtääkään saavansa syömästään ruoasta niin paljon sokeria. High fructose corn syrup (HFCS), sokerialkoholit (päättyvät yleensä ”ol” kuten xylitol, maltitol…) siirapit jne. ovat kaikki kuitenkin pohjimmiltaan sokeria.

Lustig on työryhmänsä kanssa verrannut suurta kansainvälistä tietokantaa sekä diabetesliiton tietokantaa ja todennut, että syömiemme kaloreiden kokonaismäärän kasvu voi toki selittää osan nykypäivän ylipaino-ongelmista. Toisaalta tutkimuksen mukaan se voi selittää vain 8 % ongelmista. Päivittäisten syötyjen kalorien globaali keskiarvo oli vuonna 1985 2655 kcal, kun se taas vuonna 2010 oli 2866 kcal. Diabeetikkojen osuus oli vastaavasti vuonna 1985 vain 0,62 %, edelleen globaalisti. Vuonna 2010 osuus oli kuitenkin jo 5,13 %. Diabeetikkojen osuus väestöstä on siis kasvanut 727 %, mikä on aivan järjetöntä!

Kun siis katsotaan syötyjen kalorien määriä, saamamme energian määrä on kasvanut melko vähän ja on tuskin syynä sinänsä ylipaino-ongelmien kasvuun. Lustig oli työryhmineen sukeltanut pintaa syvemmälle ja katsonut mistä nuo kalorit oikein koostuivat ennen ja nyt. Ainoa ravintoaine joka korreloi diabeteksen kasvun kanssa on sokeri. Sen käyttö on maailmanlaajuisesti kasvanut vuoden 1985 98 milj. tonnista 160 milj. tonniin vuonna 2010. Diabeetikkojen määrä on samalla ajanjaksolla kasvanut 30 miljoonasta 346 miljoonaan. Karua kieltä puhuu tämä statistiikka.

Mielenkiintoinen asia jota en ole ennen kuullut mainittavan on, että sokeri Lustigin mukaan on sekä rasva että hiilihydraatti samaan aikaan ja tämä on hänen mukaansa se, mikä aiheuttaa ongelmia. Rasvaisissa hedelmissä kuten kookoksessa, avocadossa, oliivissa jne. ei ole hiilihydraatteja. Maapallolla ei ole yhtään rasvaista hedelmää missä olisi rasvan lisäksi samalla hiilihydraatteja, mutta sokerissapa on.

Sokeri koostuu kahdesta molekyylistä: glukoosista ja fruktoosista. Glukoosi ei ole erityisen makea tai kovin kiinnostava. Fruktoosi puolestaan on hyvin makea ja erittäin kiinnostava – sen perässä olemme me kaikki pienet ja isot sokerihiiret. Glukoosi on niin sanotusti elämän eliksiiri. Kaikki elimistömme elimet voivat hyödyntää sitä aineenvaihdunnassa. Glukoosia hyödyntävät myös muut organismit maapallolla. Jos ihmiset eivät saa glukoosia ravinnosta, elimistö tuottaa sitä itse, sillä meidän kroppamme kulkee glukoosilla. 80 % syömästämme glukoosista hyödynnetään aineenvaihdunnassa eli puolilla elimistöämme, vain 20 % siitä päätyy maksaan. Fruktoosi puolestaan on kokonaisuudessaan kuljetettava maksan kautta sillä ainoastaan maksassa se voidaan käsitellä. Fruktoosi siis kuormittaa maksaa.

Fruktoosi on krooninen, annosriippuvainen maksamyrkky. Aivan kuten alkoholi. Alkoholi muuttuu aineenvaihdunnassa rasvaksi. Samoin fruktoosi. Nämä johtavat lisääntyneeseen rasvaan maksassa, niin suuressa määrin ettei maksa voi toimittaa kaikkea rasvaa pois. Fruktoosin kuormittaessa maksaa, elimistö muuttuu insuliiniresistentimmäksi ja haima alkaa erittää entistä enemmän insuliinia jotta se vaikuttaisi. Lisääntynyt insuliinin määrä elimistössä kasvattaa rasvan varastoimista ja tämä puolestaan johtaa lihomiseen. Ylimääräinen insuliini myös kasvattaa verenpainetta, sydäntautien todennäköisyyttä, solujen jakautimista (johtaa syöpään), edesauttaa muutoksia aivoissa jotka johtavat dementiaan. Kun haima lopulta väsyy insuliinin ylituotantoon, seurauksena on diabetes.

Alkoholin liikakäytöllä ja fruktoosin liikakäytöllä on samankaltaiset seuraukset:

Krooninen altistuminen etanolille: Krooninen altistuminen fruktoosille:
 Verenpainetauti  Verenpainetauti
 Kardiomyopatia  Sydäninfarkti
 Dyslipidemia  Dyslipidemia
 Haimatulehdus  Haimatulehdus
 Ylipaino  Ylipaino
 Maksan vajaatoiminta  Maksan vajaatoiminta
 Sikiön alkoholioireyhtymä  Sikiön insuliiniresistenssi
 Riippuvuus  Tottumus, myös riippuvuus

Jos ihminen on kuluttanut energiavarastonsa täysin loppuun, alkoholia ja / tai fruktoosia voidaan käyttää energiavarstojen uudelleen täyttämiseen (joskaan en menisi vannomaan, että pari paukkua maratonin jälkeen on hyvä idea). Mutta jos ihmisen energiavarastot ovat kunnossa, maksa muuttaa sekä alkoholin että fruktoosin maksarasvaksi ja niistä tulee myrkkyjä.

Myös tässä videossa muistutetaan, että Light-tuotteiden /rasvattomien tuotteiden pitäisi heti herättää epäluulot kuluttajissa. Aina jos ruuasta on poistettu rasva, on sen tilalle täytynyt lisätä sokeria jossakin muodossa makua tuomaan, sillä rasvan mukana katoaa niin maku kuin suutuntuma. Näin ollen rasvattomiin tuotteisiin on usein täytynyt lisätä myös muita lisäaineita suutuntuman ja konsistenssin parantamiseksi.

Videolla mainitaan termi ”toxic environment” – myrkyllinen ympäristö. Ruokaa on nykyään tarjolla ympäri vuorokauden ja kaikkialla, myös paikoissa joilla ei ole mitään tekemistä ruokailun kanssa sinänsä. Mieti vaikka Suomessa: Postin tiskiltä saat niin postimerkit kuin levyn suklaata. Mahtavaa! Ludvig kuitenkin korostaa videolla, että mistä hän työryhmineen puhuu toksisen ympäristön yhteydessä ovat todellisia myrkkyjä. Aineita jotka todella tuhoavat meidän terveyttämme ja kehoamme, eivät siis vain harmillisia muutoksia ympäristössämme.

Keskeinen tekijä tässä on sokeri.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

HYKS:in ruokavaliosuositus raskausajan diabeteksen hoidossa

Sain käsiini HYKS:in ruokavalio-ohjeistuksen raskausajan diabeteksen hallintaan. Tämä ohjeistus tuntuu omalla ymmärrykselläni ravintomaailmasta täysin järjenvastaiselta. Mielenkiintoisesti Diabetekseen ei ole yhtä tarkkaa ohjeistusta samalla Käypä Hoito -sivustolla, vaan ohjeistuksessa mainitaan yleisesti ”Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokavaliota kuin koko väestölle: vähän kovaa ja kohtuullisesti pehmeitä rasvoja, runsaasti kuitua ja vähän suolaa.” Toki tästä artikkelista löytyy sitten linkit tarkempiin ohjeisiin. Nämä linkit tosin tuntuvat johtavan joko puutuville sivuille tai uusille sivuille jotka toimivat lähinnä uusina linkkiluetteloina.

No, joka tapauksessa. Ajattelin käydä tämän raskausajan diabeteksen ruokavalio-ohjeistuksen käsiksi. Ohjeessa todetaan heti johdannossa, että ”Raskausaikana on tärkeää pitää äidin verensokeri normaalina sekä painonnousu sopivana.” Kirjoittajat jatkavat ”Ruokavaliossa voi olla vähemmän hiilihydraatteja, mutta hiukan enemmän rasvaa ja proteiinia kuin muille diabeetikoille suositellaan”. Artikkelissa luetellaan kevyesti, mistä kaikesta hiilihydraatteja saadaan ja jatketaan ”Raskausdiabeetikon verensokeri nousee herkästi aamulla ja aamupalan jälkeen, tämän vuoksi aamupala on normaalia pienempi”. …Aha.. Eli sen sijaan, että katsottaisiin mitä suuhun pistetään (esim. ei hiilareita) niin pienennetään ruuan määrää. Mitä kirjoittajien mukaan sitten tulisi syödä?

HYKS:in ohjeistuksen mukaan sopivia ruokia ovat:

  • Leipä: mielellään täysjyvää ja vähintään 6 reilua viipaletta päivässä. Valkoista leipää ja leivonnaisia sentään tulisi heidänkin mielestään välttää.
  • Perunaa, tummaa riisiä ja pastaa sen sijaan suositellaan.
  • Marjat ja hedelmät ovat hyviä kuidunlähteitä joten niitäkin suositellaan, vaikka dokumentissakin todetaan, että ne sisältävät paljon fruktoosia ja glukoosia. 3 annosta hedelmiä suositellaan päivän mittaan.
  • Maitovalmisteista pitäisi valita rasvattomia tuotteita (kuinkas muuten) ja ne suositellaan jaettavaksi eri aterioille jottei verensokeri liikaa heilahtelisi.
  • Kasviksista neuvotaan, että niitä pitäisi syödä vähintään se tuttu puoli kiloa päivässä.
  • Sitten ylläri: kalasta, kanasta, lihasta, munasta, juustoista ja leikkeleistä sanotaan, että niistä pitäisi valita vähärasvaisia (ei mikään yllätys) ja vähäsuolaisia laatuja. Ylläri tulee siinä, että nämä kaikki ruoat nähdään muun ruoan lisukkeina ja todetaan, että niitä pitäisi syödä vain kohtuullisia annoksia.
  • Rasvoista 40-60 % pitäisi tulla margariinista sekä kasviöljystä tai juoksevasta margariinista.  Myös kala mainitaan tässä – 2 kertaa viikossa niin, että saadaan välttämättömät rasvahapot. Kirjoittajien mukaan liika eläinrasva ja rasvaiset elintarvikkeet huonontavat rasvan laatua, nostavat painoa ja heikentävät sokeriaineenvaihduntaa. Vanha tuttu tarina siis.
  • Janojuomaksi suositellaan vettä, vähäsuolaista kivennäisvettä tai sokeroimatonta teetä. Täysmehuja ja sokerillisia virvoitusjuomia ei suositella, mutta jos virvoitusjuomia kulutetaan, tulisi juoda aspartaamilla, asesulfaamilla tai sukraloosilla makeutettuja light-juomia. Sinne vaan lisäaineet ja hermostomyrkyt sikiölle terveisiksi!
  • Sokeria, siirappia ja hunajaa saisi käyttää kohtuullisesti – pieninä määrinä. Herkutteluun sopii kirjoittajien mielestä päivittäinen, vähäsokerinen jälkiruoka kuten pulla, pullapohjainen marjapiirakka tai vaikka vähän karkkia.
  • Makeutusaineista todetaan vielä erikseen, että aspartaami ja asesulfaami ovat sopivia juomiin. Sakariinia ja syklamaattia sentään ei suositella raskausaikana. Tavallisille diabeetikoille nekin siis kai ok?
Käytännössä HYKS:in suositukset siis ovat: älä syö rasvoja ja proteiinia, ahda kurkkuusi sen sijaan hiilareita. Ainoat kohdat joissa voin suoraan olla samaa mieltä ohjeistuksen kanssa ovat: 0,5 kg kasviksia päivässä (vähintään!) sekä vesi janojuomana. Millä ihmeellä normaali ihminen ahtaa itseensä 6 siivua leipää päivässä ja saa silti päivittäisiin kaloreihinsa mahtumaan jotain oikeaakin ruokaa?
Margariini
Margariinista en voi tarpeeksi vaahdota, mutta sanottakoon tässä nyt tiivistelmän nimissä, että se sopii mielestäni lähinnä kenkälankiksi ja kierrän margariinit sekä juoksevat margariinivalmisteet ruokahyllyillä kaukaa. On mielenkiintoista miten avoimesti sokereihin tunnutaan ohjeistuksessa suhtauduttavan, verrattuna esimerkiksi kananmunaan sekä lihatuotteisiin.
Aspartaami
Vielä enemmän huolestuttaa se, että Suomessa edelleenkin suositellaan mm. aspartaamia sokerin sijaan raskaana oleville naisille. Aspartaami muuttuu elimistössämme metanoliksi, joka on myrkyllinen aine jo pieninä annoksina. Aspartaami aiheuttaa pitkän listan oireita (toistaiseksi niitä on kirjattu vähän päälle 90). Oireisiin lukeutuvat mm. kooma, aivokasvaimet ja kuolema. Suurin osa oireista on hermostollisia, sillä aspartaami tuhoaa hermostoa. Tässä vielä joitain esimerkkejä aspartaamin aiheuttamista vaivoista:

Päänsäryt, migreeni, huimaus, pahoinovinti, tunnottomuus, painonnousu, ihottumat, masennus, väsymys, ärtyneisyys, unettomuus, näköongelmat, kuulo-ongelmat, hengitysvaikeudet, ahdistuskohtaukset, muistinmenetys, sydänkohtaukset, lihaskouristukset, takykardia, sydämentykytykset,  “puuroutuva” puhe, makuaistin menetys, tinnitus, pyörrytys, nivelkivut.

Mutta raskaana olevillehan tuo on ihan ok aine, kun kerran eivät sitten syö sokeria. Yksi ”parhaita” ominaisuuksia aspartaamissa on, että se lisää makeanhimoa ja aiheuttaa riippuvuutta. Aspartaamin metanoli muuttuu jo yli 30 asteessa karsinogeeniksi, formaldehydiksi. Tämä on voimakas myrkky, joka jo pieninä määrinä voi aiheuttaa geneettisiä ja immuunijärjestelmän vaurioita. Formaldehydi puolestaan muuttuu muurahaishapoksi, joka aiheuttaa verisuonten laajentumista ja estää kudosten hapensaantia.

Etenkin kun diabeetikot pyrkivät välttämään sokeria ja muita hiilihydraatteja, voi nautitun aspartaamin määrä kohota pilviin. Ristiriitaista onkin, että myös aspartaamin tiedetään aiheuttavan diabetesta. Äidin nauttima aspartaami hedelmöityksen ja raskauden aikana voi aiheuttaa lapselle synnytysvaurioita. Myrkky siirtyy lapsen myös imetyksen välityksellä. Aspartaamin haittavaikutukset korostuvatkin juuri lapsilla, jotka eivät kykene aikuisten tahtiin poistamaan myrkyllisiä aineosia. Lapsilla tällä aspartaamin liikasaannilla on suurta merkitystä koulumenestykseen, sillä aspartaami vaikuttaa erityisesti siihen aivojen osaan jossa oppiminen tapahtuu. Aspartaamilla on myös vakavia vaikutuksia näköön sekä MS-taudin kehittymisen.

Lisää aspartaamista, sekä tarkempia lähdetietoja ylläolevaan löytyy osoitteessa gurmee.net.

Tärkkelys
Tärkkelys korostuu suosituksissa myös. Perunaa, riisiä, pastaa tulisi syödä. Mihin unohtui alussa mainittu lause ”Raskausaikana on tärkeää pitää äidin verensokeri normaalina”? Tärkkelys ei oman ymmärrykseni mukaan ole verensokerin normaalitasoa ylläpitävä aine.

Fruktoosi ja glukoosi
Hedelmiä – luonnon omaa karkkia suositellaan nautittavaksi 3 annosta päivässä! Hedelmät sisältävät glukoosia ja fruktoosia, kuten kirjoittajat itsekin mainitsevat. Jättivät kuitenkin mainitsematta, että nämä kaksi sokerin muotoa ovat erityisen hankalia verensokerin ja insuliiniaineenvaihdunnan kannalta.

Light
Maitotuotteista ja juustoista tulisi valita vähärasvaisia variantteja. Poistetaan siis ruuasta loputkin täyttävät ainekset (rasva) ja korvataan se jollakin teollisuuden tuottamalla keinotekoisella täyteaineella ja jätetään jäljelle hiilarit.

Ihmettelen vaan näitä ravintosuosituksia katsellessani, että miten meidän maassamme ei useampi äiti joudu raskausajandiabeteksensa kanssa insuliinihoitoon. Tämä ruokavaliosuositus ei nimittäin ainakaan omissa silmissäni erityisesti auta pitämään verensokeria tasaisena tai alhaalla. Päin vastoin siinä neuvotaan kuluttamaan viljaa, tärkkelystä, sokereita, makeutusaineita – mutta juu, kohtuudella. Aika kevyillä kantimilla ja ravinneköyhää (=teollisesti pitkälle muokattua moskaa) tuo ruokavalio tuntuisi olevan, kasviksia lukuunottamatta. Ohjeistuksen mukaan n. 50 E% olisi hiilihydraattien osuus päivän ruuista. Hirveä määrä minun mielestäni.

Raskausajasta, lasten ruokavaliosta ja ketogeenisestä ruokavaliosta kiinnostuneille: kannattaa katsoa Andreas Eenfeldtin tekemä haastattelu Jay Wortmanin (MD) kanssa. Noin 3:55 kohdalla Wortman kertoo perheestään ja lapsistaan jotka kaikki syövät samaa ketogeenistä ruokavaliota. Uskon henkilökohtaisesti, että LCHF olisi raskausajan diabeteksenkin kohdalla parempi vaihtoehto kuin nuo yllä olevat HYKS:in suositukset.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Stephan Guyenet: The Carbohydrate Hypothesis of Obesity: a Critical Examination

Kostdoktorn Andreas Eenfeldt on jättänyt vastauksensa Stephan Guyenetin kirjoitukseen AHS-seminaarin Taubes-Guyenet-sananvaihdon jälkimainingeissa. Jotta pääsisimme oikein jyvälle tästä mielipiteidenvaihdosta, lähdetään alusta liikkeelle. Alla voit katsoa ensin videon Taubesin palautteesta ja kysymyksistä Guyenetille tämän pitämän seminaaripuheenvuoron jälkeen:

Seminaarin jälkeen Guyenet siis kirjoitti aiheesta blogiinsa. Hän halusi keskustella Gary Taubesin puolesta puhumasta hypoteesista, että hiilihydraatit, erityisesti jalostetut hiilarit) aiheuttavat liikalihavuutta nostamalla insuliinitasoa mikä puolestaan johtaa rasvan varastoitumiseen soluihin. Guyenet siteeraa Taubesin kirjasta ”Good Calories, Bad Calories”:

This alternative hypothesis of obesity constitutes three distinct propositions.  First, as I’ve said, is the basic proposition that obesity is caused by a regulatory defect in fat metabolism, and so a defect in the distribution of energy rather than an imbalance of energy intake and expenditure.  The second is that insulin plays a primary role in this fattening process, and the compensatory behaviors of hunger and lethargy.  The third is that carbohydrates, and particularly refined carbohydrates– and perhaps the fructose content as well, and thus perhaps the amount of sugars consumed– are the prime suspects in the chronic elevation of insulin; hence, they are the ultimate cause of common obesity.

Guyenet ruotii tämän väittämän läpi kolmessa osassa, pyrkien osoittamaan hypoteesin heikot kohdat.

Ensimmäinen osa: A Defect of Fat Metabolism? (Vika rasva-aineenvaihdunnassa?)

Taubesin hypoteesin ensimmäisen osan mukaan energiatasapaino ei ole lihomisen (rasvan kertymisen) varsinainen syy, vaan ”proximaalinen” aiheuttaja. Guyenet toteaa, ettei Taubeskaan ole täysin sulkenut pois thermodynamiikan ensimmäistä lakia ja ymmärtää että rasvan kertyminen riippuu siitä paljonko energiaa elimistöömme menee sisään ja paljonko sitä kulutetaan. Taubes on tämän jälkeen maininnut, että kehon rasvakoostomusta säännöstelevä järjestelmä on muuttunut ja tämä aiheuttaa ylipainoa. Tähän saakka Guyenet kertoo olevansa aiheesta samaa mieltä, mutta että tästä eteenpäin Taubesin olisi hänen mielestään pitänyt mainita ”leptin signalling” (leptiinisignaalit?) joka olisi ilmeisesti korjannut kirjan suunnan oikeaksi. Guyenetin mukaan leptiini on se järjestelmä joka on eri tutkimuksissa todettu olevan vastuussa aineenvaihdunnallisesta viasta johon Taubes viittaa.

Toinen osa: The Role of Insulin in Body Fatness (Insuliinin rooli kehon rasvakoostumukessa)

Insuliinista Guyenet selittää pitkän pätkän joka kannattaa lukea kokonaisuudessaan suoraan hänen blogistaan.

Guyenetin mukaan:

Insuliinin tehtävä on koordinoida aineenvaihdunnallista muutosta pääasiassa rasvanpolttamisesta pääasialliseen hiilihydraattien polttamiseen. Insuliini hiljentää rasvan vapauttamista rasvasoluista ja kasvattaa sen kuljetusta rasvasoluihin. Tähän G:n mukaan perustuu Taubesin perusväittämä siitä, että insuliini aiheuttaa rasvan kerääntymistä.

Guyenet kuitenkin sanoo tämän teorian olevan väärä. Hänen mukaansa, jotta tämä teoria pitäisi paikkansa, pitäisi insuliinin joko lisätä energian sisäänottoa, vähentää energian energian kulutusta tai molempia. G jatkaa tästä perustellen miten insuliini ei tee näistä kumpaakaan. Yksi ote G:n tekstistä:

insulin spikes after meals temporarily decrease fat release from fat cells, but if you look at total 24 hour energy balance, insulin spikes do not cause fat accumulation.

Guyenetin mukaan Taubesilta on jäänyt huomaamatta ydinkonsepti: idea siitä, että insuliinisignalointi rasvakudoksessa riippuu sekä insuliinin keskittymisestä ympärillä sekä solujen herkkyydestä tuolle insuliinille. Lihavuudessa rasvakudos on G:n mukaan insuliiniresistanttia. Miksi ylipainoiset ihmiset pysyvät lihavina?:

the long-term rate of fat entering the fat cells is equal to the rate exiting, or higher.  There is no defect in the ability of fat cells to release fat in obesity, the problem is that the fat that is released is not being oxidized (burned) at a rate that exceeds what is coming in from the diet, therefore it all ends up back in the fat tissue.

Guyenet jatkaa, että insuliinihypoteesi ei siis ole yhdenmukainen perus thermodynamiikan kanssa, eikä se ole yhdenmukainen insuliinin biologisten toimintojen kanssa. Hänen mukaansa meidän on ymmärrettävä mikä saa ihmiset syömään enemmän jotta ymmärtäisimme ylipainon syitä paremmin ja tämä syy ei G:n mukaan ole insuliini.

Kolmas osa: Carbohydrate, Particularly Refined Carbohydrate and Sugar, Cause Fat Accumulation by Increasing Insulin? (Hiilihydraatit ja erityisesti jalostetut hiilihydraatit ja sokeri aiheuttavat rasvan kertymistä nostamalla insuliinitasoa)

Guyenet toteaa, että on todennäköistä että jalostettu hiilihydraatti ja sokeri voivat vaikuttaa osaltaan ylipainoon, mutta millä mekanismilla? Insuliini ei hänen mukaansa ole vastaus. Hänen mielestään (ja tämä on G:n oma vahvasti esiintuoma teoria) ruoan palkitsevuus/maittavuus on vaihtoehtoinen selitys joka sopii todisteisiin paremmin Toinen vaihtoehtoinen teoria on hänen mukaansa vähempi kuitu- ja hivenainetiheys.

G listaa useita esimerkkejä eri kansojen hiilihydraattirikkaista ruokavalioista ja näiden kulttuurien liikalihavuudesta (tai sen puuttumisesta). Hän näyttää myös kaksi eri graafia joiden mukaan ainoa mikä Amerikassa on rasvan, hiilareiden ja proeteiininkulutuksen kesken jatkuvasti kasvattanut osuuttaan on rasva, eikä hiilarit.  Näillä esimerkeillään G toteaa tämän kolmannen osan osoitetuksi vääräksi.

Summa summarum

Guyenetin mukaan Taubesin teoria on suorastaan nurinkurinen ja väärä monella tasolla. Hän kirjoittaa ymmärtävänsä, että yleistietoutta haastavat teoriat ovat varmasti houkuttelevia, mutta että ylipaino on monimutkainen ongelma ja sitä ei voi ratkaista yksinkertaisilla hypoteeseilla. Meidän on siis löydettävä monimutkainen hypoteesi monimutkaiseen ongelmaan. Varmasti G:n mielestä myös monimutkainen ratkaisu olisi paikallaan.

G toteaa, että hiilareiden kulutus itsessään ei ole ylipainoepidemian takana, mutta että jos ylipainoa jo on, hiilareiden vähentäminen voi auttaa joitain ihmisiä pudottamaan painoa. Loppukaneettina hän lisää:

Carbohydrate restriction spontaneously reduces calorie intake (as does fat restriction), suggesting the possibility that it alters body fat homeostasis, but this alteration likely occurs in the brain, not in the fat tissue itself.  The brain is the primary homeostatic regulator of fat mass, just as it homeostatically regulates blood pressure, breathing rate, and body temperature.

Avainsanat: , , , , , , , , , , ,

Sokeriton kalsiumtabletti – pelkkää toiveajattelua

Jestas, että voi olla vaikeaa löytää apteekista tabletin tablettia jossa ei olisi sokeria jossain muodossa. Ei sillä, että uskoisin yhden tabletin heilauttavan verensokeriani suuntaan tai toiseen vaikka se vähän sokeria jossain muodossa sisältäisikin, mutta tämä on ihan periaatejuttu.

Tänään luulin jo hetken löytäneeni kalsium-valmisteen jossa ei olisi mitään sokereita, mutta kotona surffaillessa paljastui tämäkin pelkäksi haaveeksi. Purkin kyljessä lukee:

1 tabl. sisältää:

Calc. carb. respond. Calcium

500 mg, Constit. q.s.

Kysyin vielä apteekin työntekijältä, että tässäkö tämän sisällys on? Ja vastaus oli kyllä. Vähämpä neidit siellä tiskin takanakaan tiesivät. Verkosta löytyi sitten virallinen lehtinen tälle valmisteelle ja sieltä löytyikin seuraavaa tietoa:

Mitä Kalcipos [oikeasti] sisältää

– Vaikuttava aine on kalsiumkarbonaatti, joka vastaa 500 mg kalsiumia. – Muut aineet ovat maltodekstriini, kroskarmelloosinatrium, vedetön kolloidinen piidioksidi, magnesiumstearaatti, hypromelloosi, makrogoli, parafiini.

Eli aika paljon kaikkea muutakin kuin kalsiumia, maltodekstriini siinä listalla ensimmäisenä. Kyllä ottaa taas päähän.. Tutkin purkin etikettivihkosen kaupassa pariin kertaan, mutta näköjään olin jotenkin onnistunut sivuuttamaan tuon kuudennella sivulla olleen oikean tuoteselosteen.

Jos tiedät jonkin sokerittoman kalsiumtuotteen tai ylipäätään sokerittomia apteekin tuotteita (vitamiinit, ym) niin kommenttia vaan!

Avainsanat: , , , , , ,

Michael Ellsbergin artikkeli – mielialanvaihtelut ja ruokavalio

En tiedä mitä kautta tänään päädyin lukemaan tätä artikkelia, mutta tulin sen kuitenkin lukeneeksi. Tässä 7-sivuisessa artikkelissa Ellsberg kertoo miten hän on kärsinyt Bipolar II -tyypin mielialahäiriöstä sekä kamppailustaan sen voittamiseksi. Ellsberg oli nuorempana diagnosoitu masentuneeksi, mutta tämähän ei ollut aivan koko totuus ja lääkkeet joita hän masennukseensa söi saattoivat jopa pahentaa tilannetta sillä tähän mielialahäiriöönhän kuuluvat myös hyvin vahvat ylävireiset jaksot jotka ovat maanisen energisiä ja tuotteliaita.

Tämä artikkeli on minusta hyvää luettavaa kaikille, ei pelkästään niille jotka kärsivät tai epäilevät kärsivänsä samasta mielialahäiriöstä. Uskon vahvasti kaiken lukemani (ei siis vain tämän artikkelin) pohjalta, että sokeri sekä viljatuotteet voivat oikeasti vaikuttaa terveyteemme sekä mielenterveyteemme vahvastikin.

Kun Ellsberg lopulta sai oikean diagnoosin tilalleen, määrättiin hänelle monia eri lääkkeitä joiten käyttö kariutui aina eri laisiin ongelmiin. Milloin otsaan ilmestyi herneen kokoisia paiseita, milloin hiukset lähtivät tuppoina päästä. Lopulta hän alkoi kiinnostumaan (jopa maanisesti) erilaisten ravintolisien sekä vitamiinien mahdollisista hyödyistä ja alkoi lukemaan lisää näistä vaihtoehdoista kunnes lopulta popsi useampaa sataa ravintolisä- ja vitamiinipilleriä päivässä. Hänen mukaansa nämä tuntuivat auttavan, mutta samalla hän huomasi libidonsa kadonneen.

Tutkittuaan ravintoa kuitenkin lisää, hän vakuuttui siitä, että tämä on oikea tie löytää pysyvä apu. Hän löysikin lopulta asiantuntijan, joka antoi hänelle ohjeen jättää sokerin, alkoholin sekä kahvin käyttö. Tämän ohjeen Ellsberg sai erinäisten kokeiden jälkeen joissa todettiin mm. että hän on erityisen herkkä glukoosille. Glukoosi sai Ellsbergin verensokerin syöksymään nopeasti todella ylös ja sen jälkeen putoamaan voimakkaasti alas, jopa normaalitason alapuolelle. Tätä meidän muidenkin verrensokerit yleensä tekevät kun syömme paljon hiilihydraatteja, mutta ehkä Ellsbergillä tuo reaktio oli tavallista voimakkaampi. Hän ei kuitenkaan ollut tässä vaiheessa vielä valmis luopumaan näistä aineista.

Monien vaiheiden kautta ja itsetuhoisen ajan loppumetreillä (hän oli ilmeisesti jo pidemmän aikaa harkinnut hyppäämistä huoneistonsa ikkunasta päättääkseen elämänsä) hän sai kuulemastaan haastattelusta inspiraation tehdä vuoden mittaisen kokeilun ja todella jättää sokerin, kahvin ja alkoholin ja testata miten tämä hänen oloonsa vaikuttaisi.

Ensimmäiset pari viikkoa olivat olleet ”yhtä helvettiä”, mutta yhtäkkiä eräänä aamuna herätessään Ellsberg oli sanojensa mukaan kokenut olevansa tyytyväinen tasapainoisemmalla tavalla kuin koskaan ennen. Sama tahti oli jatkunut ja vuoden päästä Ellsbergillä oli jälleen elämänsä ohjat käsissä näin lyhyesti sanottuna.

Olen varma siitä, että monet saavat apua mielialalääkkeistä, enkä missään nimessä voi yleistää, että kaikki nykypäivän ongelmat ja mielialahäiriöt johtuisivat pelkästään ruokavaliosta. Uskon kuitenkin, että ruokavaliolla voidaan vahvasti vaikuttaa ihmisten hyvinvontiin niin fyysisesti kuin mentaalisesti. Glukoosi vaikuttaa hormonitoimintaamme halusimme tai emme.

Alkuperäinen artikkeli:
Michael Ellsberg: How I Overcame Bipolar II (and Saved My Own Life)

Avainsanat: , , , , , , , , ,