Avainsana-arkisto: LCHF

Galluppi: LCHF-trendi kasvaa edelleen Suomessa

HBL julkaisi 11.5. jutun gallupista jonka mukaan ”LCHF-trendi” jatkaa kasvuaan.

Consumer Compassin mukaan innostuksemme syödä paljon rasvaa ja proteiineja sekä hyvin vähän hiilareita ei ole kuihtumassa minnekään. Markkinatutkimusinstituutti oli teettänyt aiheesta verkkokyselyn johon osallistui tuhatkunta vastaajaa.

  • Joka kolmas punaisen lihan ostaja (siis joka ostaa punaista lihaa viikottain) aikoo syödä lihaa entistä enemmän jatkossa. Myös muut lihansyöjät aikovat kuluttaa lihaa kuten ennenkin.
  • Noin kolmannes koki syövänsä liikaa nopeita hiilareita ja sokeria.
  • Noin puolet vastaajista tykkäsi syöneennsä kuitenkin terveellisemin kuluneen vuoden aikana kuin aiemmin. Puolivalmisteiden kysyntä on saanut väistyä luomu- ja lähiruoan tieltä.

Siitä, onko tämä nyt ihan ”LCHF-trendi” näillä kriteereillä, voidaan olla montaa mieltä, mutta erityisen iloinen olin viimeisestä kohdasta: puolivalmisteiden kysyntä laskee. Jes! Oikea ruoka kunniaan ja luomu- sekä lähituotettu ruoka hyllyille joka kaupassa niin minä olen iloinen.

Myös hiilari/sokeritietoisuuden kasvu on minusta positiivista. Moni syö edelleen huomaamattaan hirveän määrän sokereita tajuamattaan. Alkoholi on toinen joka aiheuttaa samanlaista tuhoa elimistössämme kuin sokeri.

Avainsanat: , , , , , , , , ,

LCHF iltalehden vvaihde -liitteessä

Iltalehti vvaihde

Iltalehti vvaihde

Äitini oli huomannut Iltalehden vvaihdelehdessä artikkelin uudesta dieetistä: LCHF-dieetti! Teki mieli tehdä heti ensimmäinen korjaus tuossa vaiheessa, mutta turha tässä kai on pilkkua viilata. Itse näen LCHF:n ruokavaliona, en minään ihmedieettinä, vaikka sillä moni voi painoaan menestyksekkäästi pudottaakin.

Mitä Iltalehdellä oli ruokavaliosta sanottavaa?

Artikkelissa oli haastateltu Marjut ja Isto Janhusta jotka ovat syöneet LCHF-ruokavalion mukaisesti jo vuosia. Siinä samalla ovat heidän mukaansa pyöreät posket ja väsyneet ilmeet kadonneet. Se mikä on positiivista on, että artikkelissa mainitaan heti:

LCHF-dieetti tuli … Marjut ja Isto Janhusen elämään – ja jäi pysyväksi osaksi arkea.

Tämä alleviivaa juuri sen mikä minusta on ensiarvoisen tärkeää: terveellisen ruokavalion tulisi olla osa arkea, ei mikään ihmedieetti jolla äkkiä pudotetaan painoa jotta ehdittäisiin sitten hetkeä myöhemmin lihoa takaisin ja vähän päälle. LCHF-ruokavalio on terveyttä edistävä ja siksi sitä tulisikin seurata lopun ikää eikä vain hetkellisesti.

Haastattelun Marjut oli laihtunut LCHF-ruokavalion aloitettuaan 3 kk:ssa 10 kg, Isto puolestaan oli pudottanut samassa ajassa 20 kg. Melkoisia menestystarinoita! Marjutin terveellisen elämänmuutoksen välietappeja:

  1. Karkkilakko. Kaikki oli alkanut karkkilakosta joka olikin kuukauden sijaan jatkunut vaan.
  2. Antti Heikkilä ja tiedon keruu. Marjut oli kuullut ystävältään LCHF-ruokavaliosta ja sen tuomista hyödyistä. Hän tutustui Antti Heikkilän kirjoihin ja haki verkosta tietoa ruokavaliosta.
  3. 2 viikkoa. Marjut päätti kokeilla ruokavaliota 2 viikon ajan.
Iston matka puolestaan meni artikkelin mukaan kutakuinkin näin:
  1. Lääkäriin tai ruokavallankumous. Uudesta ruokavaliosta ja sen tuomista hyvistä muutoksista innostunut vaimo antaa kaksi vaihtoehtoa: lääkäriin tai ruokavalion muutos.
  2. Valinta. Isto oli päättänyt kokeilla ruokavaliota, mikä onkin järkevä vaihtoehto. Ajattele, että näin yksinkertaisella muutoksella voi saada tarvittavat terveyshyödyt lukuisien lääkärikäyntien ja pilleripurkkien sijaan!

Molemmat ovat ruokavaliouudistuksen myötä päässeet eroon väsymyksestä, päänsäryistä sekä Iston tapauksessa myös korkeasta verenpaineesta. Ruokavaliomuutoksessa ei siis ole kysymys pelkästään laihduttamisesta vaan yleisen terveyden kohentamisesta.

Vaikka käytämme juustoa, kermaa ja voita, LCHF-dieetti ei ole rasvalla mässäämistä.

Usein saa mediassa lukea, miten karppaus, Atkins, LCHF jne. ovat hirveitä, pelottavia ruokavalioita joissa eletään pelkällä lihalla ja rasvalla. Itse korostan kaikille aina, että kerään omalle lautaselleni aina vähintään puolet kasviksia, sitten lihaa tai muuta proteiinia sekä rasvaa joka auttaa kehoa saamaan tarvitsemansa energian sekä pitämään minut kylläisenä. Puhumattakaan nyt siitä, että rasva ruuassa saa sen maistumaan herkulliselta ja täyteläiseltä!

Artikkelissa rinnastetaan virheellisesti LCHF = VHH ruokavalio. Vaikka näillä ruokavalioilla on paljon yhteistä, en silti laittaisi niitä yhtäsuuruusmerkin molemmin puolin. Toinen silmään sattunut rinnastus on LCHQ = LCHF:n uudistettu versio. Mhh… No niin. Tässä tiivistettynä mitä mieltä minä olen asiasta: LCHF (Low Carb, High Fat eli vähän hiilareita, paljon rasvaa) on ruokavalion ”perusmuoto” joka on tunnettu ja jota on tutkittu pitkin maailmaa jo vuosia. LCHQ (Low Carb, High Quality) on ruotsalaisen Fredrik Paulúnin lanseeraama (minusta kaupallinen) termi jolla hän ikäänkuin hyväksyi LCHF-ruokavalion joutumatta myöntämään olevansa sen kannattaja. Oli siis helpompaa keksiä oma uusi termi.

Paulún on pitkään puhunut ruotsalaisessa mediassa LCHF-ruokavaliota vastaan, mutta on vasta hiljattain alkanut myöntää itselleenkin ruokavalion hyödyt. On kuitenkin vaikeaa myöntää olevansa väärässä julkisesti, joten hän tosiaan otti ja lanseerasi termin LCHQ ikäänkuin uutena, parannettuna versiona. Näitä kahta ruokavaliota ei kuitenkaan kannata sekoittaa keskenään. Paulún on aiemmin ollut GI-ruokavalion vahva puolestapuhuja.

No, voin kirjoittaa näiden ruokavalioiden eroista kattavammin hieman myöhemmin. Palataan nyt vielä siihen Iltalehden artikkeliin. Artikkeliin oli haastateltu sisätautiendokrinologi Leo Niskasta, joka kuulemma myöntää, että joillakin hiilihydraattien määrän vähentäminen helpottaa painonhallintaa, mutta että hyvän alun jälkeen painonpudotus laantuu muiden ruokavalioiden tasolle. Öh.. Niin. Tässä ei ole kysymys nälkäkuurista jolla jatkuvasti syödään liian vähän ja keho lopulta kuihtuu vaan ruokavaliosta jonka avulla keho pääsee sille terveellisiin mittoihin ja sen jälkeen alkaa ylläpitämään terveellistä painoa.

Se missä Niskanen on varmasti ihan oikeassa on, että ruokavalion keskeyttävien määrä on suuri. Moni voi kokea ruokavalion ylläpitämisen vaikeana kun ”ympäristö syö niin erilailla”. Mutta eihän tämä niin vaikeata ole. Jos yrittää pärjätä eineksillä, niin ihan varmasti tulee ongelmia, mutta itse en koe vaikeaksi keitää riisin sijasta parsakaalia tai työpaikkaruokalassa valita salaattia perunan sijasta. Kyse on simppeleistä valinnoista joihin tulee nopeasti rutiini ja parsakaalin valinta tuntuu pian yhtä luonnolliselta kuin perunan syöminen aiemmin.

Niskanen oli haastattelussa listannut LCHF-ruokavalion hyviä ja huonoja puolia. Hyviä puolia olivat hänen mukaansa:

  • Kun rasvan lisäksi syödään proteiineja, nälkä pysyy paremmin loitolla kuin hiilihydraatteja syömällä.
  • Vatsavaivat laihduttamisen alussa vähäisiä.
  • Alussa painon putoaminen on tehokkaampaa kuin muissa ruokavalioissa
  • Insuliinipiikit ja verensokerin vaihtelut vähenevät, kun sokeri ja valkojauhotuotteet jäävät pois.

Huonoiksi puoliksi Niskanen listaa:

  • Painon putoaminen tasaantuu muiden ruokavalioiden tasolle, kun laihdutus etenee.
  • Kun täysjyvän, hedelmien ja marjojen käyttö jää vähäiseksi, voi tulla puutostiloja. (jokainen varmasti ymmärtää, että monipuolinen ruokavalio on tärkeä, söi sitten minkä dieetin mukaan tahansa. Moni LCHF-ruokavaliota noudattava on postannut verikokeensa tulokset kaikkien nähtäväksi. Ihmiset voivat ruokavaliolla hyvin ja myös verikokeiden tulokset vahvistavat tämän.)
  • Ummetus, jos kuidun saanti jää vähäiseksi. (tässä piilee totuuden jyvänen. Itse syön paljon mm. siemeniä ja kasviksia jotta kuidunsaanti olisi riittävä).
  • Tyydyttyneet rasvat voivat kohottaa sydänsairauksien riskiä. (Tämä on niin laaja aihe, että kirjoitan aiheesta erikseen)
  • Liikuntaa ei jaksa harrastaa runsaasti, jos hiilihydraattien määrän pudottaa kovin alas. (Väärin. Menestyneet ammattitason urheilijatkin syövät LCHF-ruokavalion mukaan ongelmitta!)
  • Ruokavalion pitäminen pysyvästi on vaikeaa. (Tämä riippuu ihmisestä. LCHF ruokavaliona ei ole vaikea. Perus laihduttaja varmasti usein kompastuu nälän tunteeseen joka johtaa hetken mielijohteesta herkutteluun tai muuhun vastaavaan ”väärään syömiseen”. LCHF-ruokavaliota noudattava syö hyvää, monipuolista ruokaa joka auttaa pitämään verensokerin tasaisena ja ylimääräisen syöpöttelyn hallinnassa.
Avainsanat: , , , , , , , , ,

Pinaattiuunimunat

Pinaattiuunimunat

Pinaattiuunimunat

Tässä toinen aivan loistava aamupalavinkki LCHF-ruokavaliota noudattaville tai muuten vaan herkkusuille.

Gurmee-blogista löytyy helppo ohje näiden valmistukseen. Minusta tämä on aivan mieletön ja yksinkertainen keksintö! Uunimunat voi koota uunivuokiin aamulla todella nopeasti ja sitten ne paistuvat uunissa valmiiksi sillä aikaa kun käyt suihkussa ja hoidat muut aamutoimet. Jäljelle jää nautinnollinen ruokahetki aamulehden ja kahvikupposen kera.

 

Avainsanat: , , , , , , ,

LCHF-mysli

LCHF-mysli

LCHF-mysli

Pitkästä aikaa ehtii taas kirjoittelemaan tänne. Eiköhän aktiviteetti tästä taas kasva kunhan tämä uuden lapsiperheen arkikin lähtee paremmin luistamaan. Saimme siis marraskuussa perheelisäystä :)

Ajattelin aloittaa tämän vuoden ihanalla LCHF-myslin ohjeella, joka löytyi Anna Hallénin kirjasta LCHF för kvinnor (Bonnier Fakta). Mysli oli helppo ja nopea valmistaa ja maistui todella hyvältä aamupalana turkkilaisen jogurtin kera.

Ohje löytyy Gurmee-blogista.

 

Avainsanat: , , , , , , ,

HYKS:in ruokavaliosuositus raskausajan diabeteksen hoidossa

Sain käsiini HYKS:in ruokavalio-ohjeistuksen raskausajan diabeteksen hallintaan. Tämä ohjeistus tuntuu omalla ymmärrykselläni ravintomaailmasta täysin järjenvastaiselta. Mielenkiintoisesti Diabetekseen ei ole yhtä tarkkaa ohjeistusta samalla Käypä Hoito -sivustolla, vaan ohjeistuksessa mainitaan yleisesti ”Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokavaliota kuin koko väestölle: vähän kovaa ja kohtuullisesti pehmeitä rasvoja, runsaasti kuitua ja vähän suolaa.” Toki tästä artikkelista löytyy sitten linkit tarkempiin ohjeisiin. Nämä linkit tosin tuntuvat johtavan joko puutuville sivuille tai uusille sivuille jotka toimivat lähinnä uusina linkkiluetteloina.

No, joka tapauksessa. Ajattelin käydä tämän raskausajan diabeteksen ruokavalio-ohjeistuksen käsiksi. Ohjeessa todetaan heti johdannossa, että ”Raskausaikana on tärkeää pitää äidin verensokeri normaalina sekä painonnousu sopivana.” Kirjoittajat jatkavat ”Ruokavaliossa voi olla vähemmän hiilihydraatteja, mutta hiukan enemmän rasvaa ja proteiinia kuin muille diabeetikoille suositellaan”. Artikkelissa luetellaan kevyesti, mistä kaikesta hiilihydraatteja saadaan ja jatketaan ”Raskausdiabeetikon verensokeri nousee herkästi aamulla ja aamupalan jälkeen, tämän vuoksi aamupala on normaalia pienempi”. …Aha.. Eli sen sijaan, että katsottaisiin mitä suuhun pistetään (esim. ei hiilareita) niin pienennetään ruuan määrää. Mitä kirjoittajien mukaan sitten tulisi syödä?

HYKS:in ohjeistuksen mukaan sopivia ruokia ovat:

  • Leipä: mielellään täysjyvää ja vähintään 6 reilua viipaletta päivässä. Valkoista leipää ja leivonnaisia sentään tulisi heidänkin mielestään välttää.
  • Perunaa, tummaa riisiä ja pastaa sen sijaan suositellaan.
  • Marjat ja hedelmät ovat hyviä kuidunlähteitä joten niitäkin suositellaan, vaikka dokumentissakin todetaan, että ne sisältävät paljon fruktoosia ja glukoosia. 3 annosta hedelmiä suositellaan päivän mittaan.
  • Maitovalmisteista pitäisi valita rasvattomia tuotteita (kuinkas muuten) ja ne suositellaan jaettavaksi eri aterioille jottei verensokeri liikaa heilahtelisi.
  • Kasviksista neuvotaan, että niitä pitäisi syödä vähintään se tuttu puoli kiloa päivässä.
  • Sitten ylläri: kalasta, kanasta, lihasta, munasta, juustoista ja leikkeleistä sanotaan, että niistä pitäisi valita vähärasvaisia (ei mikään yllätys) ja vähäsuolaisia laatuja. Ylläri tulee siinä, että nämä kaikki ruoat nähdään muun ruoan lisukkeina ja todetaan, että niitä pitäisi syödä vain kohtuullisia annoksia.
  • Rasvoista 40-60 % pitäisi tulla margariinista sekä kasviöljystä tai juoksevasta margariinista.  Myös kala mainitaan tässä – 2 kertaa viikossa niin, että saadaan välttämättömät rasvahapot. Kirjoittajien mukaan liika eläinrasva ja rasvaiset elintarvikkeet huonontavat rasvan laatua, nostavat painoa ja heikentävät sokeriaineenvaihduntaa. Vanha tuttu tarina siis.
  • Janojuomaksi suositellaan vettä, vähäsuolaista kivennäisvettä tai sokeroimatonta teetä. Täysmehuja ja sokerillisia virvoitusjuomia ei suositella, mutta jos virvoitusjuomia kulutetaan, tulisi juoda aspartaamilla, asesulfaamilla tai sukraloosilla makeutettuja light-juomia. Sinne vaan lisäaineet ja hermostomyrkyt sikiölle terveisiksi!
  • Sokeria, siirappia ja hunajaa saisi käyttää kohtuullisesti – pieninä määrinä. Herkutteluun sopii kirjoittajien mielestä päivittäinen, vähäsokerinen jälkiruoka kuten pulla, pullapohjainen marjapiirakka tai vaikka vähän karkkia.
  • Makeutusaineista todetaan vielä erikseen, että aspartaami ja asesulfaami ovat sopivia juomiin. Sakariinia ja syklamaattia sentään ei suositella raskausaikana. Tavallisille diabeetikoille nekin siis kai ok?
Käytännössä HYKS:in suositukset siis ovat: älä syö rasvoja ja proteiinia, ahda kurkkuusi sen sijaan hiilareita. Ainoat kohdat joissa voin suoraan olla samaa mieltä ohjeistuksen kanssa ovat: 0,5 kg kasviksia päivässä (vähintään!) sekä vesi janojuomana. Millä ihmeellä normaali ihminen ahtaa itseensä 6 siivua leipää päivässä ja saa silti päivittäisiin kaloreihinsa mahtumaan jotain oikeaakin ruokaa?
Margariini
Margariinista en voi tarpeeksi vaahdota, mutta sanottakoon tässä nyt tiivistelmän nimissä, että se sopii mielestäni lähinnä kenkälankiksi ja kierrän margariinit sekä juoksevat margariinivalmisteet ruokahyllyillä kaukaa. On mielenkiintoista miten avoimesti sokereihin tunnutaan ohjeistuksessa suhtauduttavan, verrattuna esimerkiksi kananmunaan sekä lihatuotteisiin.
Aspartaami
Vielä enemmän huolestuttaa se, että Suomessa edelleenkin suositellaan mm. aspartaamia sokerin sijaan raskaana oleville naisille. Aspartaami muuttuu elimistössämme metanoliksi, joka on myrkyllinen aine jo pieninä annoksina. Aspartaami aiheuttaa pitkän listan oireita (toistaiseksi niitä on kirjattu vähän päälle 90). Oireisiin lukeutuvat mm. kooma, aivokasvaimet ja kuolema. Suurin osa oireista on hermostollisia, sillä aspartaami tuhoaa hermostoa. Tässä vielä joitain esimerkkejä aspartaamin aiheuttamista vaivoista:

Päänsäryt, migreeni, huimaus, pahoinovinti, tunnottomuus, painonnousu, ihottumat, masennus, väsymys, ärtyneisyys, unettomuus, näköongelmat, kuulo-ongelmat, hengitysvaikeudet, ahdistuskohtaukset, muistinmenetys, sydänkohtaukset, lihaskouristukset, takykardia, sydämentykytykset,  “puuroutuva” puhe, makuaistin menetys, tinnitus, pyörrytys, nivelkivut.

Mutta raskaana olevillehan tuo on ihan ok aine, kun kerran eivät sitten syö sokeria. Yksi ”parhaita” ominaisuuksia aspartaamissa on, että se lisää makeanhimoa ja aiheuttaa riippuvuutta. Aspartaamin metanoli muuttuu jo yli 30 asteessa karsinogeeniksi, formaldehydiksi. Tämä on voimakas myrkky, joka jo pieninä määrinä voi aiheuttaa geneettisiä ja immuunijärjestelmän vaurioita. Formaldehydi puolestaan muuttuu muurahaishapoksi, joka aiheuttaa verisuonten laajentumista ja estää kudosten hapensaantia.

Etenkin kun diabeetikot pyrkivät välttämään sokeria ja muita hiilihydraatteja, voi nautitun aspartaamin määrä kohota pilviin. Ristiriitaista onkin, että myös aspartaamin tiedetään aiheuttavan diabetesta. Äidin nauttima aspartaami hedelmöityksen ja raskauden aikana voi aiheuttaa lapselle synnytysvaurioita. Myrkky siirtyy lapsen myös imetyksen välityksellä. Aspartaamin haittavaikutukset korostuvatkin juuri lapsilla, jotka eivät kykene aikuisten tahtiin poistamaan myrkyllisiä aineosia. Lapsilla tällä aspartaamin liikasaannilla on suurta merkitystä koulumenestykseen, sillä aspartaami vaikuttaa erityisesti siihen aivojen osaan jossa oppiminen tapahtuu. Aspartaamilla on myös vakavia vaikutuksia näköön sekä MS-taudin kehittymisen.

Lisää aspartaamista, sekä tarkempia lähdetietoja ylläolevaan löytyy osoitteessa gurmee.net.

Tärkkelys
Tärkkelys korostuu suosituksissa myös. Perunaa, riisiä, pastaa tulisi syödä. Mihin unohtui alussa mainittu lause ”Raskausaikana on tärkeää pitää äidin verensokeri normaalina”? Tärkkelys ei oman ymmärrykseni mukaan ole verensokerin normaalitasoa ylläpitävä aine.

Fruktoosi ja glukoosi
Hedelmiä – luonnon omaa karkkia suositellaan nautittavaksi 3 annosta päivässä! Hedelmät sisältävät glukoosia ja fruktoosia, kuten kirjoittajat itsekin mainitsevat. Jättivät kuitenkin mainitsematta, että nämä kaksi sokerin muotoa ovat erityisen hankalia verensokerin ja insuliiniaineenvaihdunnan kannalta.

Light
Maitotuotteista ja juustoista tulisi valita vähärasvaisia variantteja. Poistetaan siis ruuasta loputkin täyttävät ainekset (rasva) ja korvataan se jollakin teollisuuden tuottamalla keinotekoisella täyteaineella ja jätetään jäljelle hiilarit.

Ihmettelen vaan näitä ravintosuosituksia katsellessani, että miten meidän maassamme ei useampi äiti joudu raskausajandiabeteksensa kanssa insuliinihoitoon. Tämä ruokavaliosuositus ei nimittäin ainakaan omissa silmissäni erityisesti auta pitämään verensokeria tasaisena tai alhaalla. Päin vastoin siinä neuvotaan kuluttamaan viljaa, tärkkelystä, sokereita, makeutusaineita – mutta juu, kohtuudella. Aika kevyillä kantimilla ja ravinneköyhää (=teollisesti pitkälle muokattua moskaa) tuo ruokavalio tuntuisi olevan, kasviksia lukuunottamatta. Ohjeistuksen mukaan n. 50 E% olisi hiilihydraattien osuus päivän ruuista. Hirveä määrä minun mielestäni.

Raskausajasta, lasten ruokavaliosta ja ketogeenisestä ruokavaliosta kiinnostuneille: kannattaa katsoa Andreas Eenfeldtin tekemä haastattelu Jay Wortmanin (MD) kanssa. Noin 3:55 kohdalla Wortman kertoo perheestään ja lapsistaan jotka kaikki syövät samaa ketogeenistä ruokavaliota. Uskon henkilökohtaisesti, että LCHF olisi raskausajan diabeteksenkin kohdalla parempi vaihtoehto kuin nuo yllä olevat HYKS:in suositukset.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Erilaisen ruokavalion haasteista

Jännä artikkeli osui silmään Dagens Svenskbladetissa. Otsikko kuuluu kutakuinkin näin: LCHF-ruokavalio kasvattaa äärimmäisen reaktion riskiä kritiikkiin LCHF-ruokavaliota kohtaan. Artikkeli on julkaistu 31.8.2011.

Ruotsissa eräs radio-ohjelma (Ekot) oli löytänyt todisteita (tai näin ainakin väitetään) siitä, että LCHF-ruokavalio on eri organisaatioiden lobbauksen tulosta. LCHF-ruokavalion puolestapuhujat viittaavat mielellään tutkimuksiin ja tutkimusten uskottavuuteen. Ekot-ohjelman mielestä nämä puolestapuhujat eivät kuitenkaan näe metsää puilta.

Radio-ohjelma oli mm. paljastanut amerikkalaisen National Cattlemens Associationin olevan yksi tutkimusten rahoittajista, joihin LCHF-ruokavalion puolestapuhujat ovat viitanneet. Tämä ohjelma oli herättänyt valtavan reaktion kuulijoissa. Tuhannet tuohtuneet ”entiset läskit” (kuten kirjoittaja asian ilmaisi) olivat suuttuneet ja meilanneet toimitukseen kertoen, että dieeti kyllä toimii jne.

Tämä oli tavallaan ihan turha artikkeli, vailla mitään erityistä uutisarvoa, mutta  yksi asia siitä jäi mieleen. Erilaiset ruokavaliot ovat nykyään median ryöpytyksessä ja ne saavat erinäisiä määriä kannattajia. Osa kannattajista on fanaattisempia kuin toiset. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, ettei mitään ruokavaliota, kuten ei uskontoakaan, kannata tuputtaa toisille. Se mitä voi tehdä, on vastata kun toinen kiinnostuu.

Esimerkiksi, jos ystäväni huomaavat minun ihostani tai olemuksestani, että voin hyvin ja alkavat kyselemään, vastaan mielelläni ja kerron ruokatottumuksistani. Minusta on kuitenkin tärkeää, että kiinnostus kasvaa muissa itsessään ja pyrin sitten tarjoamaan tietoa sopivassa muodossa. Toivon tämän blogin toimivan ihmisille hyvänä tiedonlähteenä LCHF-ruokavaliosta ja aion jakaa artikkeleita puolesta ja vastaan. Yksipuolinen informaatio ei ole mikään arvo itsessään – asioita pitää voida ja uskaltaa kritisoida.

Mistähän johtuu, että me niin helposti kannatamme asioita (jalkapallo, uskonto, ruokavaliot, seksuaalinen suuntautuminen jne, lista on loputon) niin kovin fanaattisesti?

 

Avainsanat: , , , ,

HBL: Ruokavallankumous – ruokaa hiilaritietoisille

HBL:n kirjoittaja oli selvästi lukenut Andreas Eenfeldtin kirjan Matrevolution (Ruokavallankumous), sillä eilen illalla julkaistu artikkeli oli sievä yhteenveto kirjasta. Tässä pieni yhteenveto suomeksi.

Matalahiilihydraattisella ruoalla paino putoaa nopeasti. Tekniikka jakautuu monelle tasolle, mutta perusperiaate on että hypätään hiilaripitoisen ruoan yli (kuten peruna, leipä ja pasta) ja korvataan se sen sijaan lihalla sekä maan päällä kasvavilla vihanneksilla.

Kuten kaikki tiedämme, on käynnissä ylipainoepidemia johon kaikki tavalla tai toisella osallistumme. Kaikki haluaisivat olla laihoja ja terveitä, mutta saavutetunkin painon ylläpitäminen on haasteellista vaikka söisimme terveellisesti, välttäisimme rasvaa ja käyttäisimme pelkkiä kevyttuotteita.

Arvoitus on ratkaistu HBL:n mukaan. Olemme tankanneet väärää bensaa. Olemme saaneet vääräoppisia ravintosuosituksia jotka terveyden sijaan ovat auttaneet kasvattamaan ylipaino-ongelmaa. Eenfeldtin sanoma on yksinkertainen: palaa oikean ruoan pariin! Oikea ruoka on terveellistä, täynnä vitamiineja ja hivenaineita, siinä on reilusti proteiinia (kala, kana, liha), reippaasti energiaa luontaisista rasvoista ja maltillisesti hitaasti sulavia hiilareita (kaalit, sipulit, pavut, sienet jne).

Välttää tulisi siis hiilareita jotka tulevat sokerista ja tärkkelyksestä kuten vaaleasta leivästä, limuista, kevyttuotteista – niin kutsutusta uudesta ruoasta. Elimistöämme ei vain ole tehty tämän ruoan sulattamiseen ja hyödyntämiseen. Tämä ”uusi ruoka” nostaa insuliinintuotantoamme ja saa rasvasolut varastoimaan rasvaa (erityisesti vyötärön alueelle ja jenkkakahvoiksi (oma lisäykseni)). Uusi ruoka siis lihottaa.

Tämän päivän asiantuntijoiden mukaan on turha pelätä luontaisia rasvoja ja kolesterolia. Liha, voi ja kananmuna ovat loistavia ravinnonlähteitä sopivissa määrissä. Lisää siihen maanpäällä kasvavia kasviksia kuten kaalia, kesäkurpitsaa, kukkakaalia, parsakaalia, paprikaa, kurkkua, pinaattia, sieniä, oliiveja ja avocadoa. Juureksia kuten perunaa ei suositella sillä ne sisältävät paljon tärkkelystä. Jos haluat pudottaa painoa, kannattaa välttää perunaa, pastaa, riisiä sekä valkoisia jauhoja ja sokeria kaikissa muodoissaan.

Lähteet:

HBL: http://hbl.fi/livsstil/2011-08-25/perfekt-mat-alla-kolhydratjagare

Andreas Eenfeldt: Matrevolutionen. Ät dig frisk med riktig mat, Bonnier fakta, 2011

 

PS. Artikkelissa oli myös herkullisen kuuloisia LCHF-reseptejä kirjasta:

TT Spektra, Susanne Jansson: Västerbottensost, Cathrine Schück: Lagar vego

  • Jauhelihapihvit yrteillä ja valkosipulilla
  • Lohirullat katkaraputäytteellä
  • Ahvenfileet piparjuurella
  • Kuhaa kanttarellipeitteellä
  • Munakas parsalla ja kinkkurullillla
  • Lämmintä vuohenjuustoa sitruksella ja mintulla
Avainsanat: , , , , , , , , ,

Hiilarihysteria

Satuin tänään jotain ihmeen kautta City-lehden artikkeliin Hiilarihysteria joka ilmeisesti on julkaistu on jo joskus 2004. Artikkelissa silmiin osui HUS:in Riitta Kivelä, jonka kanssa juuri tänään kävin keskustelua ruokavaliosta. Mielenkiintoinen sitaatti, jonka kannalla Kivelä oli vielä tänäänkin keskustellessamme:

Hiilihydraatit ovat aivojen, lihasten ja muiden elintoimintojen energianlähde. Jos niitä ei tule, elimistö valmistaa energiaa proteiini- ja rasvavarastoista. Näin menetetään lihasmassaa ja välttämättömiä rasvahappoja.”, kertaa ravitsemusterapeutti Riitta Kivelä HUS:ista. Hänen mukaansa minimitarve hiilareita on 100 grammaa vuorokaudessa, kun suositusten mukaan se on 220-250 grammaa.

Munuaisten toiminta voi rasittua liikaproteiinista, mikä pahimmillaan johtaa munuaisten vajaatoimintaan ja dialyysiin”, Kivelä varoittaa.

Omassa ruokavaliossani on viime aikoina ollut hiilareita (pääasiassa kasviksista ja maitotuotteista) n. 50 g päivässä eli alle tuon Kivelän suosituksen. Toisin kuin monet muut puolihysteeriset terveydenhuollon ihmiset joiden kanssa olen aiheesta viime aikoina keskustellut, Kivelällä oli varsin kätevä ote ruokavalioon. Hän ei lähtenyt ehdottamaan minulle väkisin esim. leivän lisäämistä ruokavalioon, mutta aikamme keskusteltuamme totesin, että voisin kokeilla nostaa hiilareiden määrää esim. quinoalla sen verran, että tuo hiilareiden määrä nousisi noin siihen sataan päivässä.

Syy miksi tähän keskusteluun Kivelän kanssa päädyin, oli koska minulla viime viikolla löydettiin näytteistä ketoainepitoisuudet jotka näyttivät +++ eli skaalan isoin määrä. Käytännössä ei voida tietää miten paljon ketoaineita tarkalleen on kun testin skaala päättyy tuohon. Tämän jälkeen testattiin heti veren happamuus ja tulos oli, että pH oli aivan normaali, syytä huoleen ei siis sinänsä ole. Oman elimistöni ketoosi ei johdu nälkiintymisestä tai insuliiniaineenvaihdunnan epätasapainosta vaan ruokavaliosta joka aktivoi elimistön hyödyntämään rasvaa energianlähteenään. Päätin kuunnella Kivelän puheita ja testata mitä tapahtuu jos nostan hiilareiden määrää tuohon 100 g päivässä. Muuten ruokavalioni näytti hänen mukaansa olevan ihan kunnossa, joskin rasvojen osuus oli normaaliin verrattuna melko suuri. Kasviksia kertyy päivässä n. 500 g ja kuitujakin lähes suositusten mukainen määrä vaikken viljaa ole syönytkään. Ainoa mistä Kivelä oli vähän huolissaan oli kananmunan suuri osuus ruokavaliossani. Itse en tuosta ole niin huolissani.

Artikkelissa liikuntalääketieteilijä Anssi Manninen antoi oman näkemyksensä hiilareista:

Ihmiselimistö ei välttämättä tarvitse hiilihydraattia, sillä se voi valmistaa tarvitsemansa hiilihydraatin aminohapoista eli proteiinien rakenneosista. Hiilihydraateista saa kuitenkin välttämätöntä kuitua. Ei ole tieteellisiä perusteita syödä ylettömiä määriä hiilihydraatteja. Ihminen ei tarvitse tärkkelystä. Runsaasta proteiininsaannista ei ole osoitettu olevan haittaa terveille ihmisille, ja proteiini vaikuttaa edullisesti mm. luu- ja lihasmassaan.

Itsekin olen vahvasti siinä ymmärryksessä, että meidän elimistömme kyllä kykenee tuottamaan tarvitsemansa glukoosin ihan itse, ilman että sitä tarvitsisi nauttia ruokana.

Joka tapauksessa, tämän päiväisen keskustelun jälkeen keitin itselleni siika-paistoksen ja kukkakaalin kylkeen luomu quinoaa. Laskin että desi quinoaa riittää tänään nostamaan hiilarimäärät tuohon haluttuun 100 g:aan. Jaan tuon desin vielä parille eri aterialle niin ei tule kerralla niin paljoa. Tässä nyt sitten seuraillaan miten paino ja olotila kehittyy kun ruokavaliossa on taas hieman enemmän hiilareita. Tähän saakka paino on pysynyt nätisti hallinnassa niin kauan kuin olen noudattanut LCHF-ruokavaliota suht löyhästikin omasta mielestäni (syön paljon maitotuotteita ja jonkin verran juureksia).Olo on ollut loistava eikä väsymyksestä tietoakaan. Myöskään nälkä ei ole päässyt kertaakaan yllättämään toisin kuin silloin kun olen syönyt ”tavallista” ruokaa.

Ihan mielenkiintoista nähdä miten tämä homma tästä kehittyy.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

LCHF-ruokapäiväkirja #4

aamupala

aamupala

Aamupalaksi munakasta ja kaikkea hyvää taas kerran:

  • 3 munan munakas
  • 1,5 tl kookosöljyä paistamiseen (mausteeksi ripaus suolaa ja mustapippuria)
  • 1 luomu avocado (juuri passelin kokoinen ja ihanan makuinen!)
  • jääsalaattia
  • kourallinen kirsikkatomaatteja
lounas

lounas

Lounas
  • Kananrintafile vuohenjuustotäytteellä ja smetanakastikkeella
  • 0,3 kesäkurpitsa ja 0,3 paprika
Välipala
  • 3 porkkanaa (ei jogurtin joukossa :)
  • Kreikkalaista jogurttia pari dl
  • mustikkaa
  • hampunsiemeniä
  • auringonkukansiemeniä
  • kookoshiutaleita
iltapala

iltapala

Iltapala
Simppeli tonnikalasalaatti:
  • 1 prk tonnikalaa öljyssä
  • 1 keitetty kananmuna
  • 2 rkl majoneesia
  • jääsalaattia
Tällä setillä päivän aterioista tuli hiilareita n. 10 %, rasvoja n. 63 % ja proteiinia n. 27 %. Energiaa tuli yhteensä n. 1800 kcal.
Avainsanat: , , , , , ,

LCHF-ruokapäiväkirja #3

Aamu alkoi tänään taas tutulla munakkaalla.

aamupala

aamupala

Aamupala

  • 3 munan munakas
  • 1 tl kookosöljyä paistamiseen
  • 0,5 prk raejuustoa
  • kourallinen kirsikkatomaatteja
  • jääsalaattia
välipala

välipala

Välipala

välipalaksi kreikkalaista jogurttia ”sälällä”

  • kreikkalaista jogurttia
  • mustikoita
  • macadamiapähkinöitä
  • auringonkukansiemeniä
  • mehiläisten siitepölyä
  • kookoshiutaleita
päivällinen

päivällinen

Päivällinen

tänään tein ensimmäistä kertaa LCHF-lasagnea. Joskus aiemmin olen tehnyt GI-lasagnea Ulrika Davidssonin keittokirjasta muistaakseni, mutta tämä oli oma LCHF-sovellukseni ja maistui taivaallisen hyvältä!

iltapala

iltapala

Iltapala
Kokeilin uutta kookoslettuohjetta. Toimi huomattavasti paremmin kuin ensimmäinen yritykseni.
  • kookoslettuja
  • kermavaahtoa
Avainsanat: , , , , ,