Avainsana-arkisto: kolesteroli

Kookosöljy ja alzheimerin tauti

© Photos.com

Kookosöljystä on tänä päivänä kirjoitettu paljon. Vielä pari vuotta sitten kookosöljy tuntui Suomessakin olevan vielä pelottava ja epäterveellinen tai pelottavan epäterveellinen rasva. Nykyään tietoa on enemmän ja monet ovat alkaneet ymmärtämään sekä huomaamaan kookosöljyn terveyshyödyt. Kookosöljy on monipuolinen rasva jota voidaan hyödyntää niin sisäisesti kuin ulkoisestikin.

Kuva 1 – Päivää ennen kookosöljykokeen aloittamista

Yksi mielenkiintoisimpia uutisia kookosöljyn terveyttä edistävistä vaikutuksista on sen vaikutus alzheimerin tautia sairastaviin. Asiaa on tutkinut mm. amerikkalainen tohtori Mary Newport jonka mies sairastui alzheimerin tautiin. Tri Newport alkoi tutkimaan erilaisia keinoja joilla auttaa miestään ja mielenkiintoista kyllä, löysi suuren avun kookosöljystä pillereiden sijaan.

Newportin miehen sairaus todettiin testissä missä piti piirtää kellotaulu. Mies oli piirtänyt ympyröitä ja numeroita ihan randomilla ja lopputulos ei pahemmin kelloa muistuttanut (Kuva 1). Newport kertoo eräässä haastattelussa että alzheimerin tauti vaikuttaisi olevan eräs diabeteksen tyyppi aivoissa ja se on prosessi joka alkaa jo 10-20 vuotta ennen kuin ensimmäisiä oireita aletaan havaita. Se on tautina hyvin samanlainen kuin 1- tai 2-tyypin diabetes, tohtori summaa. Ongelmat ovat siis insuliiniperäisiä.

Kuva 2 – Kaksi viikkoa kookosöljykuurin aloittamisesta

Alzheimerin taudissa insuliiniongelmat estävät aivosoluja käyttämästä glukoosia joka on niiden pääsääntöinen energianlähde. Joka kerta kun ajattelemme, aivomme polttavat glukoosia. Ilman energianlähdettä aivosolut lopulta kuolevat. Alzheimerin taudille ominaisia piirteitä ovat siis aivojen progressiiviset glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt ja niistä seuraavat, samaa tahtia etenevät kognitiiviset ongelmat.

Joku voi tässä kohtaa ajatella, että eikö aivoille kannattaisi sitten tarjota aiempaa enemmän glukoosia, enemmän polttoainetta jos sitä voidaan kerta hyödyntää heikommin. Ja samalla lisää insuliinia jotta glukoosi imeytyisi paremmin soluihin. … Kuten insuliinista enemmän lukeneet jo arvaavatkin, tämä ei oikeasti ole mikään hyvä ratkaisu.

Kuva 3 – 37 päivää kookosöljykuurin aloittamisesta

Vaikka insuliinilla voitaisiinkin parantaa glukoosin käyttöä aivoissa (mitä sillä ei voida) niin ongelmia syntyy muissa kudoksissa.

Aivoille on kuitenkin olemassa myös vaihtoehtoinen energianlähde: ketoaineet, joita solut voivat helposti hyödyntää. Ketoaineet syntyvät aineenvaihdunnassa maksassa kun syöt keskipitkäketjuisia triglyseridejä joita löytyy mm. kookosöljystä. (Pitkäketjuiset rasvahapot varastoituvat kehoon helpommin kuin keskipitkäketjuiset jotka puolestaan helpommin muutetaan maksassa ketoneiksi.) Rasvaa voidaan siis käyttää suoraan energianlähteenä kunhan se ensin muunnetaan ketoaineiksi. Ketoaineiden määrän kasvaessa veressä, keho ”joutuu” ketoosiin. Ketoosia ei toisaalta synny jos syömme riittävästi hiilihydraatteja. Nyt on tärkeää tehdä ero ketoosin ja ketoasidoosin välillä, joista jälkimmäinen eli ketoasidoosi on vaarallinen tila ja voi esiintyä erityisesti diabeetikoiden riesana. Ketoosi puolestaan voi auttaa painonpudotuksessa ja -hallinnassa ja se yhdistetäänkin usein mm. Atkinsin ruokavalioon.

Newport teki sitten kokeen miehellään. Hän lisäsi miehensä ruokavalioon kookosöljyä (tarkemmin ottaen MCT-öljyä joka on kookosöljystä valmistettu triglyseridisekoitus. Sekoitus on valmistettu keskipitkäketjuisista rasvahapoista, pääasiassa kapryyli- ja kapriinihapoista). Parin viikon jälkeen mies teki alzheimertestin uudelleen ja osoitti huomattavaa kehitystä (Kuva 2). Kolme viikkoa myöhemmin mies teki testin jälleen ja osoitti jälleen kehitystä (Kuva 3). Parannusta oli tapahtunut älyllisen tason lisäksi myös tunne- sekä fyysisellä tasolla. Mies ei ollut kyennyt juoksemaan aiemmin, nyt juokseminen onnistui taas. Puoleentoista vuoteen mies ei ollut kyennyt lukemaan mutta 2-3 kuukauden jälkeen lukeminenkin sujui taas. Aiemmin mies oli ollut hiljainen ja veltto aamuisin, mutta nyt hän oli aamuisin energinen ja puhelias.

Kookosöljyn suhteen kannattaa kuitenkin olla tarkkana. On tärkeää käyttää (alzheimerin tauti tai ei) hyvälaatuista, hydraamatonta (non-hydrogenated) öljyä. Hydratuissa (hydrogenated) öljyissä esiintyy vaarallisia transrasvoja jotka eivät todellakaan ole terveydelle hyväksi.

Monet pelkäävät edelleen kookosöljyä, koska teollisuus ja media eri terveydenhuollon ammattilaisten säestyksellä on vuosia toitottanut sen ja muiden rasvojen vaaroista. Kookosöljyn on uhottu aiheuttavan korkeaa kolesterolia muiden ongelmien ohessa. Kookosöljy on kuitekin vastuussa ainoastaan hyvän kolesterolin, HDL:n nostamisesta.

Kookosöljy on kuitenkin vastoin vanhoja käsityksiämme hyväksi terveydelle. Se siis parantaa kokonaiskolesterolin tasapainoa, auttaa alzheimerin taudista kärsiviä (ja terveitä!). Tutkijoiden mukaan se mekanismi, millä kookosöljy auttaa alzheimerin taudista kärsiviä potilaita, voi myös auttaa potilaita jotka kärsivät parkinsonin taudista, ALS:stä, epilepsiasta, dementiasta, skitsofreniasta ja autismista.

Kookosöljy tappaa bakteereja mikä tekee siitä luonnollisen antibiootin ilman negatiivisia sivuvaikutuksia. Tutkijoiden mukaan siitä voisin näiden ominaisuuksien vuoksi olla apua myös taistelussa viruksia kuten HIV ja herpes vastaan. Tämä toimii siis niin, että koska kookosöljy auttaa pitämään (haitallisten) bakteerien määrän alhaisena kehossa, niin viruksen hyökätessä kehon immuunijärjestelmä voi keskittyä viruksen käsittelyyn eikä parin tusinan muun bakteerin kukistamiseen.

Lähteet:

MCT-öljystä

MCT-öljy ruoanvalmistuksessa

cbn.com

The Gazette

http://www.coconutketones.com/

Dr. Newportin case study

Kirja: Coconut Oil for health and beauty (Holzapfel & Holzapfel, 2004)

Mainokset
Avainsanat: , , , , , , , , ,

The skinny on obesity, An epidemic for every body (episode 1)

University of California on julkaissut loistavan videosarjan nimeltä ”The skinny on obesity”. Tässä sarjassa Robert Lustig käy läpi ylipainoon liittyviä tekijöitä todella selkokielisesti ja juttua on täydennetty vielä visuaalisin tehostein. Voit katsoa videon YouTubessa:

Tässä minun tiivistelmäni ensimmäisestä episodista ”An epidemic for every body”.

Ylipainoisia ihmisiä on ollut jo ennen meidän aikaammekin. Ylipainoisuus on meille ihan luonnollinen tila. Kyky varastoida energiaa on ollut ihmisen evoluution kannalta tärkeä ominaisuus silloin kun ruokaa ei ole ollut aina tarjolla.

Mutta miten me olemme 30 vuodessa päätyneet pääsääntöisesti normaalipainoisesta väestöstä nykytilaan jossa ylipainoisuus hallitsee, on toinen kysymys. Ylipainoisten ja sairaalloisen ylipainoisten ihmisten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Lustig vertaa ylipainoepidemiaa tauteihin kuten ruttoon. Miten jo 6 kk ikäinen vauva voi olla ylipainoinen? Jotain on pahasti pielessä.

”Kalori on kalori” on Lustigin mielestä yksi pahimpia vääriä käsityksiä nykyisessä ymmärtämyksessämme ylipainosta ja sen taustatekijöistä. Lähes jokainen lääkäri ja ruokaterapeutti opettaa asiakkailleen, että heidän on kulutettava yhtä monta kaloria kuin syövät, jotta pysyisivät nykyisessä painossaan ja kulutettava enemmän kaloreita kuin syövät, jotta laihtuisivat. Tämä teoria on meille jokaiselle varmasti tuttu. Olemme varmasti jokainen törmänneet tilanteeseen jossa olemme pohtineet miten pudottaa painoamme ja olemme saaneet neuvon ”syö vähemmän, liiku enemmän”.

Nykyinen kiireinen elämäntyyli on antanut teollisen ruoan vallata lautasemme. Ruokaa on myös tarjolla huikeasti enemmän kuin ennen. Annoskoot ovat muuttuneet, emme nuku kunnolla, uusia tuotteita pusketaan markkinoille koko ajan. On syntynyt teollinen globaali ruokavalio joka levittää ylipainoepidemiaa maailmanlaajuisesti. Tässä joitain tekijöitä ylipainoepidemian taustalla. Syömme teollisen ruuan mukana hirvittävän määrän ”näkymättömiä” aineita. Jos olet tottunut syynäämään ruokapakkausten sisällysluetteloita, olet varmasti huomannut turhauttavan useasti sokerin olevan yksi yleisimmistä ruoka-aineista teollisessa ruoassa, E-ainesosien lisäksi.

1960- ja 70-luvuilla jenkeissä ohjeisettiin vähentämään rasvan osuutta ruokavaliossa 40 %:sta 30 %:iin terveydellisistä syistä. Tämä vähennys ilmeisesti onnistuttiin saavuttamaan, mutta samaan aikaan sokerin kulutus on kasvanut räjähdysmäisesti. Samaan aikaan ylipainoisten määrä on kasvanut voimakkaasti.

Ylipainoon liittyvät sairaudet ovat:

  • verenpainetauti
  • 2-tyypin diabetes
  • lipidiongelmat (veren rasvat eli kolesteroli)
  • sydänsairaudet
  • ei alkoholin aiheuttama rasvamaksasyndrooma
  • munasarjojen monirakkulatauti
  • syöpä
  • dementia

Näistä neljä ensimmäistä tunnetaan myös metabolisena oireyhtymänä.

Ihmiset ajattelevat että nämä taudit johtuvat ylipainosta. Tämä ei aivan pidä paikkaansa. Ylipaino usein seuraa näiden tautien mukana ja voi toimia niiden indikaattorina. Nämä taudit aiheuttavat 60 % amerikkalaisten kuolemista (siis niistä jotka johtuvat jostakin taudista, eikä luonnoliset kuolemat), puhutaan siis enemmistöstä.

Näiden 8 taudin hoitokulujen osuus on 75 % kaikista teryveydenhuollon kuluista, globaalisti.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , ,

Hiilarihysteria

Satuin tänään jotain ihmeen kautta City-lehden artikkeliin Hiilarihysteria joka ilmeisesti on julkaistu on jo joskus 2004. Artikkelissa silmiin osui HUS:in Riitta Kivelä, jonka kanssa juuri tänään kävin keskustelua ruokavaliosta. Mielenkiintoinen sitaatti, jonka kannalla Kivelä oli vielä tänäänkin keskustellessamme:

Hiilihydraatit ovat aivojen, lihasten ja muiden elintoimintojen energianlähde. Jos niitä ei tule, elimistö valmistaa energiaa proteiini- ja rasvavarastoista. Näin menetetään lihasmassaa ja välttämättömiä rasvahappoja.”, kertaa ravitsemusterapeutti Riitta Kivelä HUS:ista. Hänen mukaansa minimitarve hiilareita on 100 grammaa vuorokaudessa, kun suositusten mukaan se on 220-250 grammaa.

Munuaisten toiminta voi rasittua liikaproteiinista, mikä pahimmillaan johtaa munuaisten vajaatoimintaan ja dialyysiin”, Kivelä varoittaa.

Omassa ruokavaliossani on viime aikoina ollut hiilareita (pääasiassa kasviksista ja maitotuotteista) n. 50 g päivässä eli alle tuon Kivelän suosituksen. Toisin kuin monet muut puolihysteeriset terveydenhuollon ihmiset joiden kanssa olen aiheesta viime aikoina keskustellut, Kivelällä oli varsin kätevä ote ruokavalioon. Hän ei lähtenyt ehdottamaan minulle väkisin esim. leivän lisäämistä ruokavalioon, mutta aikamme keskusteltuamme totesin, että voisin kokeilla nostaa hiilareiden määrää esim. quinoalla sen verran, että tuo hiilareiden määrä nousisi noin siihen sataan päivässä.

Syy miksi tähän keskusteluun Kivelän kanssa päädyin, oli koska minulla viime viikolla löydettiin näytteistä ketoainepitoisuudet jotka näyttivät +++ eli skaalan isoin määrä. Käytännössä ei voida tietää miten paljon ketoaineita tarkalleen on kun testin skaala päättyy tuohon. Tämän jälkeen testattiin heti veren happamuus ja tulos oli, että pH oli aivan normaali, syytä huoleen ei siis sinänsä ole. Oman elimistöni ketoosi ei johdu nälkiintymisestä tai insuliiniaineenvaihdunnan epätasapainosta vaan ruokavaliosta joka aktivoi elimistön hyödyntämään rasvaa energianlähteenään. Päätin kuunnella Kivelän puheita ja testata mitä tapahtuu jos nostan hiilareiden määrää tuohon 100 g päivässä. Muuten ruokavalioni näytti hänen mukaansa olevan ihan kunnossa, joskin rasvojen osuus oli normaaliin verrattuna melko suuri. Kasviksia kertyy päivässä n. 500 g ja kuitujakin lähes suositusten mukainen määrä vaikken viljaa ole syönytkään. Ainoa mistä Kivelä oli vähän huolissaan oli kananmunan suuri osuus ruokavaliossani. Itse en tuosta ole niin huolissani.

Artikkelissa liikuntalääketieteilijä Anssi Manninen antoi oman näkemyksensä hiilareista:

Ihmiselimistö ei välttämättä tarvitse hiilihydraattia, sillä se voi valmistaa tarvitsemansa hiilihydraatin aminohapoista eli proteiinien rakenneosista. Hiilihydraateista saa kuitenkin välttämätöntä kuitua. Ei ole tieteellisiä perusteita syödä ylettömiä määriä hiilihydraatteja. Ihminen ei tarvitse tärkkelystä. Runsaasta proteiininsaannista ei ole osoitettu olevan haittaa terveille ihmisille, ja proteiini vaikuttaa edullisesti mm. luu- ja lihasmassaan.

Itsekin olen vahvasti siinä ymmärryksessä, että meidän elimistömme kyllä kykenee tuottamaan tarvitsemansa glukoosin ihan itse, ilman että sitä tarvitsisi nauttia ruokana.

Joka tapauksessa, tämän päiväisen keskustelun jälkeen keitin itselleni siika-paistoksen ja kukkakaalin kylkeen luomu quinoaa. Laskin että desi quinoaa riittää tänään nostamaan hiilarimäärät tuohon haluttuun 100 g:aan. Jaan tuon desin vielä parille eri aterialle niin ei tule kerralla niin paljoa. Tässä nyt sitten seuraillaan miten paino ja olotila kehittyy kun ruokavaliossa on taas hieman enemmän hiilareita. Tähän saakka paino on pysynyt nätisti hallinnassa niin kauan kuin olen noudattanut LCHF-ruokavaliota suht löyhästikin omasta mielestäni (syön paljon maitotuotteita ja jonkin verran juureksia).Olo on ollut loistava eikä väsymyksestä tietoakaan. Myöskään nälkä ei ole päässyt kertaakaan yllättämään toisin kuin silloin kun olen syönyt ”tavallista” ruokaa.

Ihan mielenkiintoista nähdä miten tämä homma tästä kehittyy.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

Terveydenhuollon ravintosuositukset haastetaan uudessa tutkimuksessa

Grafik: Henrik Båge, lainattu dn.se -sivustolta

Grafik: Henrik Båge, lainattu dn.se -sivustolta

Jälleen uutinen naapurista. Dagens Nyheter julkaisi eilen artikkelin otsikolla ”Sjukvärdens kostråd utmanas i ny studie”. Uusi tutkimus siis haastaa Ruotsin tämän hetkiset terveydenhuollon ravitsemussuositukset.

Uuden kanadalaisen tutkimuksen mukaan kourallinen pähkinöitä, kaurapuuro soijamaidolla ja rikastettu margariini voileivällä auttaa pudottamaan huonoa LDL-kolesterolia tehokkaammin kuin perinteisesti suositeltu vähärasvainen ruoka.

Se mikä tutkimuksessa oli minun näkökulmastani hyvää, oli se, että tutkimuksessa pystyttiin osoittamaan, että yksinkertaisilla ruokavalinnoilla voidaan helposti muuttaa veren kolesteroolipitoisuuksia. Toisin sanoen – voit pudottaa kolesteroliasi syömällä oikein ja ennen kaikkea ilman lääkkeitä!

Lähes 20 % yli 50-vuotiaista ruotsalaisista kärsii kohonneista LDL-määristä veressä. Tämä johtaa mm. kohonneeseen riskiin verisuonien kalkkeutumiseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä ennenaikaiseen kuolemaan.

Tutkimukseen oli osallistunut 345 ihmistä jotka oli jaettu kolmeen ryhmään. Yksi ryhmä sai noudattaa perinteistä vähärasvaista ravintosuositusta. Heidän ruokaansa kuului kevyttuotteita niin, ettei ruokaan vaan päässyt livahtamaan liikaa rasvoja, paljon kuituja, täysjyvää ja kasviksia.

Kaksi muuta ryhmää söivät myös paljon vihanneksia, mutta lisäsivät ruokaan myös pähkinöitä, soijaproteiinia, kasvisteroleita margariinin kautta ja kuituja esim. kaurasta. Kaikki osallistujat saivat ravintoneuvontaa 2-7 kertaa puolen vuoden aikana.

Tulokset olivat DN:n mukaan selkeitä. Uuden ruokavalion mukaisesti syöneet olivat pudottaneet LDL-arvojaan n. 13 % ja perinteistä vähärasvaista ruokavaliota syöneet olivat yltäneet vain 3 % pudotukseen. Tuo 13 % lasku vastaa suunilleen puolta lääkkeillä saatavasta vaikutuksesta David Jenkinsin mukaan.

Se mistä en tässä tutkimuksessa erityisemmin pitänyt oli, että tutkittaville oli syötetty jotain margariineja oikean voin sijasta. Olisi ollut mielenkiintoista jos vaikka yksi ryhmistä olisi syönyt tämän nk. uuden ruokavalion mukaan mutta korvannut margariinin voilla ja vaihtanut viljatuotteet esim. vihanneksiin. Toisin sanoen olisin ollut kovasti kiinnostunut tietämään miten kolmas ryhmä olisi pärjännyt kahteen ensimmäiseen verrattuna jos heidän ruokavalionsa olisi koostunut LCHF-ruoasta.

Ollapa tutkija jolla rahoitus omaan ruokavaliotutkimukseen…

Avainsanat: , , , , , , , , ,

Muna ja sen maine

© Kultamuna

© Kultamuna

Silmiin osui tässä pari päivää sitten Ruokatiedon artikkeli ”Muna ja maine ovat lähentyneet toisiaan”.

Kananmuna on kokenut viime vuosina ansaitusti melkoisen maineen puhdistuksen ja nykyään sitä pidetäänkin hyvänä osana terveellistä ruokavaliota. Aiemminhan kananmunaa pelättiin ja välteltiin kun uskottiin sen kohottavan kolesterolia.

Kananmunasta tekee loistavaa ruokaa sen proteiinipitoisuus (muun muassa) joka puolestaan auttaa pysymään pidempään kylläisenä. Lisäksi kananmuna on valtavan monikäyttöinen systeemi – siitä saa kuohkean kakkutaikinan, littanan pizzapohjan, munakokkelin ja keitetyn munan ihan vaan valmistustapaa vähän varioimalla.

Ruokatiedon artikkelin mukaan:

Kananmunan rasvoista noin kaksi kolmasosaa on terveellisiä kerta- tai monityydyttymättömiä rasvoja ja kolmasosa tyydyttyneitä rasvoja. Kananmunan keltuainen sisältää runsaasti kolesterolia. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että ravinnosta saatava kolesterolin merkitys veren kolesterolipitoisuuden kohoamisessa on pieni.

Munien rasvakoostumusta voidaan parantaa syöttämällä kanoille täysjyväviljaa ja pellavaöljyä sisältävää rehua, jonka avulla kananmunan omega-3-rasvahappopitoisuus kasvaa. Kolesterolipitoisuutta on hyvin vaikea alentaa, sillä sitä tarvitaan linnunpoikasen luonnolliseen kehitykseen, eikä kana voi siis munia täysin kolesterolittomia munia.

Proteiinin lisäksi kananmunasta saa A- ja D-vitamiinia sekä B-ryhmän vitamiineja, folaattia, seleeniä ja sinkkiä. Aika loistava paketti siis. Folaatti, seleeni ja D-vitamiini ovat heti sellaisia vitamiineja joista ainakin itse tiedän, että on vaikea koota kasaan tarvittava määrä. Kananmunia tosin kuluu sen verran nopeaa tahtia, että taidan saada niistä ihan hyvän ravintolisän näiden vitamiinien osalta.

Ulkomailla Ruokatiedon mukaan saa salmonellaa pelätä kananmunien ja kananunavalmisteiden kanssa, mutta suomalaisissa munissa ei samaa riskiä ole.

Suomalaiset kananmunat eivät ole aiheuttaneet salmonellaepidemioita vuoden 1995 jälkeen. Tiukka salmonellaseuranta havaitsee ja karsii mahdolliset tartunnat tiloilla. Suomalaisista kananmunista valmistetuissa tuotteissa salmonellariski onkin olematon.

Se mikä on itseäni ilahduttanut viime aikoina on Stockan Herkun luomukananmunavalikoima. Joku kaverini tokaisi, että mitä väliä on ostaako luomu munia vai tavallisia.. Mutta onhan sillä nyt ihan ratkaiseva merkitys! Luomumunia munineet kanat saavat kunnon ravintoa syödäkseen ja munat eivät ole täynnä hormoneja ym. Tämä hyvälaatuista ruokaa syönyt kana sitten munii munat joita me popsimme suihimme. Samalla tavalla kuin ihmisäideistä välittyy syöty ravinto sikiöön, välittyy myös kanoista niiden syömä ravinto muodossa tai toisessa kananmuniin. Mieluummin siis luomumunia meidän pöytään.

Avainsanat: , ,