Avainsana-arkisto: kananmuna

Real food – what to eat and why

Gurmee.net: LCHF-snack

Gurmee.net: LCHF-snack

Luen parhaillaan Nina Planck:in kirjaa Real Food – What to eat and why. Aluksi tuntui että olin ehkä tehnyt harhaostoksen, mutta Ninapa kirjoittaakin miellyttävällä rytmillä, sekoittaen omia kokemuksiaan sekä tutkimuksia. Kirja on ylistyslaulu Aidolle Ruoalle. Nina Planck on mm. perustanut Lontooseen kaupungin ensimmäiset Farmers’ Marketit ja on muutenkin toiminut oikean ruoan puolesta puhujana.

Mitä siis on Ninan määritelmän mukaan Aito Ruoka?

Local, Seasonal and Homemade.

Aito ruoka on siis paikallista (lähiruokaa), sesonkipohjaista (syödään vuodenaikojen mukaan) sekä kotitekoista (ei teollista vaan oikeasti kotona tehtyä ruokaa, oikeista aineksista).

Tässä vielä muutama Nina Planck:in teesi aidosta ruoasta:

  • Aito liha on kasvatettu ruohoa syövästä karjasta. Karjaa ei siis ole syötetty soijapavuilla tai muulla ruoalla joka ei karjan ruokavalioon oikeasti kuulu.
  • Aito maito on sekin ruohoa syöneestä lehmästä lypsettyä maitoa. Maitoa ei ole homogenoitu ja siinä on kermakerros päällä. Puhumme siis raakamaidosta.
  • Aidot kananmunat tulevat kanoista jotka ovat syöneet ruohoa, toukkia ja ötököitä – ei vegeraristikanoista.
  • Aito silavaa ei ole hydrogenoitu (hydrattu) kuten teollinen silava on.
  • Aito oliiviöljy on kylmäpuristettua, jolloin siihen jää E-vitamiini sekä antioksidantit jäljelle.
  • Aito tofu on tehty fermentoiduista soijapavuista, jotka ovat helpommin sulavia (ruoansulatuksessa).
  • Aito leipä tehdään hiivalla (tai taikinajuureen) ja taikinan on annettu nousta. Tämä on eräs fermentoinnin muoto.
  • Aidot ryynit/suurimot ovat kivimyllyssä jauhettuja, täysjyvästä ja huuhdottu soodalla ennen keittämistä.

Ylläolevasta listasta näkee jo, että Nina ei ole esim. LCHF-ruokavaliota noudattava, tai edes GI-metodia. Kuitenkin hänen kirjassaan pn paljon yhtymäkohtia näihin ruokavalioihin. Hän painottaa, että jo puhtaasti tieteellisestä näkökulmasta ihmiset ovat kaikkiruokaisia. Emme siis ole fysiikkamme puolesta esim. pelkästään kasvis- tai lihansyöjiä vaan meidät on luotu purukalustoamme myöten kaikkiruokaisiksi. Nina on itse käynyt läpi vegaanijakson jonka aikana hän koki syövänsä äärettömän terveellisesti, mutta voi kuitenkin jatkuvasti huonosti. Vastaavista kokemuksista on kirjoittanut mm. paleo-ruokavalion puolesta puhuja Robb Wolf.

Jatkan juttua sitä mukaa kun ehdin kirjassa eteenpäin, mutta mainittakoon tässä ja nyt, että olen Ninan kanssa täysin samoilla linjoilla. Terveellinen ruokavalio koostuu aidosta ruoasta joka on valmistettu itse, eikä kuukausi(a) aiemmin jossakin teollisessa laitoksessa.

Tämän jutun kuvana on Gurmee.netin LCHF- snack ehdotus.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Aineksia LCHF-leivontaan

Raakasuklaata à la Gurmee.net

Raakasuklaata à la Gurmee.net

DN.se julkaisi lyhyen listan LCHF-leivontaan soveltuvista aineksista. Tässä samaa listaa suomeksi.

Kookosjauho ei ole sama asia kuin kookoshiutaleet, etkä voi valmistaa kookosjauhoja itse jauhamalla esim. kookoshiutaleita. Kookosjauhossa on paljon kuituja (61 %) ja tuote syntyy siitä mitä jää jäljelle kookospähkinästä kun tehdään kookosmaitoa. Itse voisin lisätä, että leivonnassa kookosjauho on jännä kaveri, se nimittäin imee itseensä valtavasti nestettä. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettet voi ainakaan ihan yksi yhteen korvata esim. vehnäjauhoja kookosjauholla. Lisäksi mainittakoon, että kookosjauhosta ei tietenkään saa samalla tavalla syntymään sitkoa kuin vehnäjauhoista, mikä on myös hyvä ottaa huomioon leivonnassa.

Manteli- ja hasselpähkinäjauhoja voi ostaa valmiiksi jauhettuna luontaistuotekaupoissa, mutta voit myös valmistaa jauhoja itse jauhamalla mantelia tai pähkinöitä. Löysin hyvän verkkokaupan mistä tilasin itse mantelijauhoa täysrasvaisena sekä ”normaalina” mantelijauhona huomattavasti edullisemmalla kilohinnalla kuin kaupan pikku pussit. Kookosravinto-sivustolta löydät niin mantelijauhot kuin muutkin herkut. (Toimittivat muuten nopeasti)

Sukrin, sötin ja sötrix ovat ainakin ruotsalaisissa resepteissä usein esiintyviä makeutusaineita. Nämä makeutusaineet on valmistettu erythritolista – sokerialkoholista jota on luotaisesti mm. päärynässä ja meloneissa. Sötrixistä on olemassa tomusokeriversio. Henkilökohtaisesti olen epäluuloinen tällaisten makeutusaineiden käytöstä, mutta vaihtoehtoja siis on.

Stevia on oma suosikkini makeutuksessa. Steviaa saadaan Stevia Rebaudiana -kasvista uuttamalla. Stevia on todella makeaa ja aluksi sen annostelun opettelu voikin olla haastavaa, on nimittäin vaikea uskoa miten pieni määrä sitä riittää makeuttamaan isojakin annoksia! Steviaa löytyy jauheena ja nestemäisenä. Löysin itse steviaa Punnitse ja säästä -liikkeestä, mutta kemikaliopuolelta, sillä Suomessa ei toistaiseksi ole saanut myydä steviaa elintarvikkeena. DN:n mukaan stevia on n. 200 kertaa makeampaa kuin sokeri. Tavallisella sokerilla on makeutuksen lisäksi mm. säilöviä sekä kosteutta sitovia ominaisuuksia joita makeutusaineilla ja stevialla puolestaanei ole.

Pofiber on perunakuitua ja sitä käytetään pääasiassa vuokien leivittämiseen. Pofiber turpoaa helposti. Tuotteen voi löytää gluteenittomalta hyllyltä kaupasta.

Fiberhusk on tuote jota DN:n lista ei mainitse, mutta tämä tuote löytyy myös gluteenittomalta hyllyltä kaupasta ja sitä käytetään gluteenittomassa leivonnassa. Itse olen käyttänyt tätä mantelileivän valmistuksessa. Fiberhuskia valmistetaan psylliumsiementen kuorista.

Muita näppäriä aineksia LCHF-leivontaan:

  • Kookoshiutaleet ja -chipsit
  • Kaakao: kaakaojauhe ja -nibsit, raakasuklaa tai tumma suklaa jonka kaakaopitoisuus on vähintään 70 %
  • Mantelit, hasselpähkinät, saksanpähkinät sekä muut pähkinät
  • Vaniljajauhe (kaupoista saa esim. bourbon vaniljajauhetta valmiina jauheena, tosi näppärää leivonnassa ja tulee huomattavasti halvemmaksi kuin vaniljatangot.)
  • Vaniljatangot (edelleen ihan ykkönen esim. pannacottan valmistuksessa!)
  • Kananmunat
  • Voi
  • Meijerituotteet: cream cheese, crème fraîche, smetana, vispikerma
  • Hedelmät (tosin näitä ei LCHF-ruokavaliossa juuri suositella, ainakaan suuria määriä tai usein): lime, sitruuna, passionhedelmä, tuoreet tai pakastetut marjat

(DN:n käyttämä lähde: Baka med LCHF)

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Pinaattiuunimunat

Pinaattiuunimunat

Pinaattiuunimunat

Tässä toinen aivan loistava aamupalavinkki LCHF-ruokavaliota noudattaville tai muuten vaan herkkusuille.

Gurmee-blogista löytyy helppo ohje näiden valmistukseen. Minusta tämä on aivan mieletön ja yksinkertainen keksintö! Uunimunat voi koota uunivuokiin aamulla todella nopeasti ja sitten ne paistuvat uunissa valmiiksi sillä aikaa kun käyt suihkussa ja hoidat muut aamutoimet. Jäljelle jää nautinnollinen ruokahetki aamulehden ja kahvikupposen kera.

 

Avainsanat: , , , , , , ,

HYKS:in ruokavaliosuositus raskausajan diabeteksen hoidossa

Sain käsiini HYKS:in ruokavalio-ohjeistuksen raskausajan diabeteksen hallintaan. Tämä ohjeistus tuntuu omalla ymmärrykselläni ravintomaailmasta täysin järjenvastaiselta. Mielenkiintoisesti Diabetekseen ei ole yhtä tarkkaa ohjeistusta samalla Käypä Hoito -sivustolla, vaan ohjeistuksessa mainitaan yleisesti ”Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokavaliota kuin koko väestölle: vähän kovaa ja kohtuullisesti pehmeitä rasvoja, runsaasti kuitua ja vähän suolaa.” Toki tästä artikkelista löytyy sitten linkit tarkempiin ohjeisiin. Nämä linkit tosin tuntuvat johtavan joko puutuville sivuille tai uusille sivuille jotka toimivat lähinnä uusina linkkiluetteloina.

No, joka tapauksessa. Ajattelin käydä tämän raskausajan diabeteksen ruokavalio-ohjeistuksen käsiksi. Ohjeessa todetaan heti johdannossa, että ”Raskausaikana on tärkeää pitää äidin verensokeri normaalina sekä painonnousu sopivana.” Kirjoittajat jatkavat ”Ruokavaliossa voi olla vähemmän hiilihydraatteja, mutta hiukan enemmän rasvaa ja proteiinia kuin muille diabeetikoille suositellaan”. Artikkelissa luetellaan kevyesti, mistä kaikesta hiilihydraatteja saadaan ja jatketaan ”Raskausdiabeetikon verensokeri nousee herkästi aamulla ja aamupalan jälkeen, tämän vuoksi aamupala on normaalia pienempi”. …Aha.. Eli sen sijaan, että katsottaisiin mitä suuhun pistetään (esim. ei hiilareita) niin pienennetään ruuan määrää. Mitä kirjoittajien mukaan sitten tulisi syödä?

HYKS:in ohjeistuksen mukaan sopivia ruokia ovat:

  • Leipä: mielellään täysjyvää ja vähintään 6 reilua viipaletta päivässä. Valkoista leipää ja leivonnaisia sentään tulisi heidänkin mielestään välttää.
  • Perunaa, tummaa riisiä ja pastaa sen sijaan suositellaan.
  • Marjat ja hedelmät ovat hyviä kuidunlähteitä joten niitäkin suositellaan, vaikka dokumentissakin todetaan, että ne sisältävät paljon fruktoosia ja glukoosia. 3 annosta hedelmiä suositellaan päivän mittaan.
  • Maitovalmisteista pitäisi valita rasvattomia tuotteita (kuinkas muuten) ja ne suositellaan jaettavaksi eri aterioille jottei verensokeri liikaa heilahtelisi.
  • Kasviksista neuvotaan, että niitä pitäisi syödä vähintään se tuttu puoli kiloa päivässä.
  • Sitten ylläri: kalasta, kanasta, lihasta, munasta, juustoista ja leikkeleistä sanotaan, että niistä pitäisi valita vähärasvaisia (ei mikään yllätys) ja vähäsuolaisia laatuja. Ylläri tulee siinä, että nämä kaikki ruoat nähdään muun ruoan lisukkeina ja todetaan, että niitä pitäisi syödä vain kohtuullisia annoksia.
  • Rasvoista 40-60 % pitäisi tulla margariinista sekä kasviöljystä tai juoksevasta margariinista.  Myös kala mainitaan tässä – 2 kertaa viikossa niin, että saadaan välttämättömät rasvahapot. Kirjoittajien mukaan liika eläinrasva ja rasvaiset elintarvikkeet huonontavat rasvan laatua, nostavat painoa ja heikentävät sokeriaineenvaihduntaa. Vanha tuttu tarina siis.
  • Janojuomaksi suositellaan vettä, vähäsuolaista kivennäisvettä tai sokeroimatonta teetä. Täysmehuja ja sokerillisia virvoitusjuomia ei suositella, mutta jos virvoitusjuomia kulutetaan, tulisi juoda aspartaamilla, asesulfaamilla tai sukraloosilla makeutettuja light-juomia. Sinne vaan lisäaineet ja hermostomyrkyt sikiölle terveisiksi!
  • Sokeria, siirappia ja hunajaa saisi käyttää kohtuullisesti – pieninä määrinä. Herkutteluun sopii kirjoittajien mielestä päivittäinen, vähäsokerinen jälkiruoka kuten pulla, pullapohjainen marjapiirakka tai vaikka vähän karkkia.
  • Makeutusaineista todetaan vielä erikseen, että aspartaami ja asesulfaami ovat sopivia juomiin. Sakariinia ja syklamaattia sentään ei suositella raskausaikana. Tavallisille diabeetikoille nekin siis kai ok?
Käytännössä HYKS:in suositukset siis ovat: älä syö rasvoja ja proteiinia, ahda kurkkuusi sen sijaan hiilareita. Ainoat kohdat joissa voin suoraan olla samaa mieltä ohjeistuksen kanssa ovat: 0,5 kg kasviksia päivässä (vähintään!) sekä vesi janojuomana. Millä ihmeellä normaali ihminen ahtaa itseensä 6 siivua leipää päivässä ja saa silti päivittäisiin kaloreihinsa mahtumaan jotain oikeaakin ruokaa?
Margariini
Margariinista en voi tarpeeksi vaahdota, mutta sanottakoon tässä nyt tiivistelmän nimissä, että se sopii mielestäni lähinnä kenkälankiksi ja kierrän margariinit sekä juoksevat margariinivalmisteet ruokahyllyillä kaukaa. On mielenkiintoista miten avoimesti sokereihin tunnutaan ohjeistuksessa suhtauduttavan, verrattuna esimerkiksi kananmunaan sekä lihatuotteisiin.
Aspartaami
Vielä enemmän huolestuttaa se, että Suomessa edelleenkin suositellaan mm. aspartaamia sokerin sijaan raskaana oleville naisille. Aspartaami muuttuu elimistössämme metanoliksi, joka on myrkyllinen aine jo pieninä annoksina. Aspartaami aiheuttaa pitkän listan oireita (toistaiseksi niitä on kirjattu vähän päälle 90). Oireisiin lukeutuvat mm. kooma, aivokasvaimet ja kuolema. Suurin osa oireista on hermostollisia, sillä aspartaami tuhoaa hermostoa. Tässä vielä joitain esimerkkejä aspartaamin aiheuttamista vaivoista:

Päänsäryt, migreeni, huimaus, pahoinovinti, tunnottomuus, painonnousu, ihottumat, masennus, väsymys, ärtyneisyys, unettomuus, näköongelmat, kuulo-ongelmat, hengitysvaikeudet, ahdistuskohtaukset, muistinmenetys, sydänkohtaukset, lihaskouristukset, takykardia, sydämentykytykset,  “puuroutuva” puhe, makuaistin menetys, tinnitus, pyörrytys, nivelkivut.

Mutta raskaana olevillehan tuo on ihan ok aine, kun kerran eivät sitten syö sokeria. Yksi ”parhaita” ominaisuuksia aspartaamissa on, että se lisää makeanhimoa ja aiheuttaa riippuvuutta. Aspartaamin metanoli muuttuu jo yli 30 asteessa karsinogeeniksi, formaldehydiksi. Tämä on voimakas myrkky, joka jo pieninä määrinä voi aiheuttaa geneettisiä ja immuunijärjestelmän vaurioita. Formaldehydi puolestaan muuttuu muurahaishapoksi, joka aiheuttaa verisuonten laajentumista ja estää kudosten hapensaantia.

Etenkin kun diabeetikot pyrkivät välttämään sokeria ja muita hiilihydraatteja, voi nautitun aspartaamin määrä kohota pilviin. Ristiriitaista onkin, että myös aspartaamin tiedetään aiheuttavan diabetesta. Äidin nauttima aspartaami hedelmöityksen ja raskauden aikana voi aiheuttaa lapselle synnytysvaurioita. Myrkky siirtyy lapsen myös imetyksen välityksellä. Aspartaamin haittavaikutukset korostuvatkin juuri lapsilla, jotka eivät kykene aikuisten tahtiin poistamaan myrkyllisiä aineosia. Lapsilla tällä aspartaamin liikasaannilla on suurta merkitystä koulumenestykseen, sillä aspartaami vaikuttaa erityisesti siihen aivojen osaan jossa oppiminen tapahtuu. Aspartaamilla on myös vakavia vaikutuksia näköön sekä MS-taudin kehittymisen.

Lisää aspartaamista, sekä tarkempia lähdetietoja ylläolevaan löytyy osoitteessa gurmee.net.

Tärkkelys
Tärkkelys korostuu suosituksissa myös. Perunaa, riisiä, pastaa tulisi syödä. Mihin unohtui alussa mainittu lause ”Raskausaikana on tärkeää pitää äidin verensokeri normaalina”? Tärkkelys ei oman ymmärrykseni mukaan ole verensokerin normaalitasoa ylläpitävä aine.

Fruktoosi ja glukoosi
Hedelmiä – luonnon omaa karkkia suositellaan nautittavaksi 3 annosta päivässä! Hedelmät sisältävät glukoosia ja fruktoosia, kuten kirjoittajat itsekin mainitsevat. Jättivät kuitenkin mainitsematta, että nämä kaksi sokerin muotoa ovat erityisen hankalia verensokerin ja insuliiniaineenvaihdunnan kannalta.

Light
Maitotuotteista ja juustoista tulisi valita vähärasvaisia variantteja. Poistetaan siis ruuasta loputkin täyttävät ainekset (rasva) ja korvataan se jollakin teollisuuden tuottamalla keinotekoisella täyteaineella ja jätetään jäljelle hiilarit.

Ihmettelen vaan näitä ravintosuosituksia katsellessani, että miten meidän maassamme ei useampi äiti joudu raskausajandiabeteksensa kanssa insuliinihoitoon. Tämä ruokavaliosuositus ei nimittäin ainakaan omissa silmissäni erityisesti auta pitämään verensokeria tasaisena tai alhaalla. Päin vastoin siinä neuvotaan kuluttamaan viljaa, tärkkelystä, sokereita, makeutusaineita – mutta juu, kohtuudella. Aika kevyillä kantimilla ja ravinneköyhää (=teollisesti pitkälle muokattua moskaa) tuo ruokavalio tuntuisi olevan, kasviksia lukuunottamatta. Ohjeistuksen mukaan n. 50 E% olisi hiilihydraattien osuus päivän ruuista. Hirveä määrä minun mielestäni.

Raskausajasta, lasten ruokavaliosta ja ketogeenisestä ruokavaliosta kiinnostuneille: kannattaa katsoa Andreas Eenfeldtin tekemä haastattelu Jay Wortmanin (MD) kanssa. Noin 3:55 kohdalla Wortman kertoo perheestään ja lapsistaan jotka kaikki syövät samaa ketogeenistä ruokavaliota. Uskon henkilökohtaisesti, että LCHF olisi raskausajan diabeteksenkin kohdalla parempi vaihtoehto kuin nuo yllä olevat HYKS:in suositukset.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Hiilarihysteria

Satuin tänään jotain ihmeen kautta City-lehden artikkeliin Hiilarihysteria joka ilmeisesti on julkaistu on jo joskus 2004. Artikkelissa silmiin osui HUS:in Riitta Kivelä, jonka kanssa juuri tänään kävin keskustelua ruokavaliosta. Mielenkiintoinen sitaatti, jonka kannalla Kivelä oli vielä tänäänkin keskustellessamme:

Hiilihydraatit ovat aivojen, lihasten ja muiden elintoimintojen energianlähde. Jos niitä ei tule, elimistö valmistaa energiaa proteiini- ja rasvavarastoista. Näin menetetään lihasmassaa ja välttämättömiä rasvahappoja.”, kertaa ravitsemusterapeutti Riitta Kivelä HUS:ista. Hänen mukaansa minimitarve hiilareita on 100 grammaa vuorokaudessa, kun suositusten mukaan se on 220-250 grammaa.

Munuaisten toiminta voi rasittua liikaproteiinista, mikä pahimmillaan johtaa munuaisten vajaatoimintaan ja dialyysiin”, Kivelä varoittaa.

Omassa ruokavaliossani on viime aikoina ollut hiilareita (pääasiassa kasviksista ja maitotuotteista) n. 50 g päivässä eli alle tuon Kivelän suosituksen. Toisin kuin monet muut puolihysteeriset terveydenhuollon ihmiset joiden kanssa olen aiheesta viime aikoina keskustellut, Kivelällä oli varsin kätevä ote ruokavalioon. Hän ei lähtenyt ehdottamaan minulle väkisin esim. leivän lisäämistä ruokavalioon, mutta aikamme keskusteltuamme totesin, että voisin kokeilla nostaa hiilareiden määrää esim. quinoalla sen verran, että tuo hiilareiden määrä nousisi noin siihen sataan päivässä.

Syy miksi tähän keskusteluun Kivelän kanssa päädyin, oli koska minulla viime viikolla löydettiin näytteistä ketoainepitoisuudet jotka näyttivät +++ eli skaalan isoin määrä. Käytännössä ei voida tietää miten paljon ketoaineita tarkalleen on kun testin skaala päättyy tuohon. Tämän jälkeen testattiin heti veren happamuus ja tulos oli, että pH oli aivan normaali, syytä huoleen ei siis sinänsä ole. Oman elimistöni ketoosi ei johdu nälkiintymisestä tai insuliiniaineenvaihdunnan epätasapainosta vaan ruokavaliosta joka aktivoi elimistön hyödyntämään rasvaa energianlähteenään. Päätin kuunnella Kivelän puheita ja testata mitä tapahtuu jos nostan hiilareiden määrää tuohon 100 g päivässä. Muuten ruokavalioni näytti hänen mukaansa olevan ihan kunnossa, joskin rasvojen osuus oli normaaliin verrattuna melko suuri. Kasviksia kertyy päivässä n. 500 g ja kuitujakin lähes suositusten mukainen määrä vaikken viljaa ole syönytkään. Ainoa mistä Kivelä oli vähän huolissaan oli kananmunan suuri osuus ruokavaliossani. Itse en tuosta ole niin huolissani.

Artikkelissa liikuntalääketieteilijä Anssi Manninen antoi oman näkemyksensä hiilareista:

Ihmiselimistö ei välttämättä tarvitse hiilihydraattia, sillä se voi valmistaa tarvitsemansa hiilihydraatin aminohapoista eli proteiinien rakenneosista. Hiilihydraateista saa kuitenkin välttämätöntä kuitua. Ei ole tieteellisiä perusteita syödä ylettömiä määriä hiilihydraatteja. Ihminen ei tarvitse tärkkelystä. Runsaasta proteiininsaannista ei ole osoitettu olevan haittaa terveille ihmisille, ja proteiini vaikuttaa edullisesti mm. luu- ja lihasmassaan.

Itsekin olen vahvasti siinä ymmärryksessä, että meidän elimistömme kyllä kykenee tuottamaan tarvitsemansa glukoosin ihan itse, ilman että sitä tarvitsisi nauttia ruokana.

Joka tapauksessa, tämän päiväisen keskustelun jälkeen keitin itselleni siika-paistoksen ja kukkakaalin kylkeen luomu quinoaa. Laskin että desi quinoaa riittää tänään nostamaan hiilarimäärät tuohon haluttuun 100 g:aan. Jaan tuon desin vielä parille eri aterialle niin ei tule kerralla niin paljoa. Tässä nyt sitten seuraillaan miten paino ja olotila kehittyy kun ruokavaliossa on taas hieman enemmän hiilareita. Tähän saakka paino on pysynyt nätisti hallinnassa niin kauan kuin olen noudattanut LCHF-ruokavaliota suht löyhästikin omasta mielestäni (syön paljon maitotuotteita ja jonkin verran juureksia).Olo on ollut loistava eikä väsymyksestä tietoakaan. Myöskään nälkä ei ole päässyt kertaakaan yllättämään toisin kuin silloin kun olen syönyt ”tavallista” ruokaa.

Ihan mielenkiintoista nähdä miten tämä homma tästä kehittyy.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

LCHF-ruokapäiväkirja #4

aamupala

aamupala

Aamupalaksi munakasta ja kaikkea hyvää taas kerran:

  • 3 munan munakas
  • 1,5 tl kookosöljyä paistamiseen (mausteeksi ripaus suolaa ja mustapippuria)
  • 1 luomu avocado (juuri passelin kokoinen ja ihanan makuinen!)
  • jääsalaattia
  • kourallinen kirsikkatomaatteja
lounas

lounas

Lounas
  • Kananrintafile vuohenjuustotäytteellä ja smetanakastikkeella
  • 0,3 kesäkurpitsa ja 0,3 paprika
Välipala
  • 3 porkkanaa (ei jogurtin joukossa :)
  • Kreikkalaista jogurttia pari dl
  • mustikkaa
  • hampunsiemeniä
  • auringonkukansiemeniä
  • kookoshiutaleita
iltapala

iltapala

Iltapala
Simppeli tonnikalasalaatti:
  • 1 prk tonnikalaa öljyssä
  • 1 keitetty kananmuna
  • 2 rkl majoneesia
  • jääsalaattia
Tällä setillä päivän aterioista tuli hiilareita n. 10 %, rasvoja n. 63 % ja proteiinia n. 27 %. Energiaa tuli yhteensä n. 1800 kcal.
Avainsanat: , , , , , ,

Muna ja sen maine

© Kultamuna

© Kultamuna

Silmiin osui tässä pari päivää sitten Ruokatiedon artikkeli ”Muna ja maine ovat lähentyneet toisiaan”.

Kananmuna on kokenut viime vuosina ansaitusti melkoisen maineen puhdistuksen ja nykyään sitä pidetäänkin hyvänä osana terveellistä ruokavaliota. Aiemminhan kananmunaa pelättiin ja välteltiin kun uskottiin sen kohottavan kolesterolia.

Kananmunasta tekee loistavaa ruokaa sen proteiinipitoisuus (muun muassa) joka puolestaan auttaa pysymään pidempään kylläisenä. Lisäksi kananmuna on valtavan monikäyttöinen systeemi – siitä saa kuohkean kakkutaikinan, littanan pizzapohjan, munakokkelin ja keitetyn munan ihan vaan valmistustapaa vähän varioimalla.

Ruokatiedon artikkelin mukaan:

Kananmunan rasvoista noin kaksi kolmasosaa on terveellisiä kerta- tai monityydyttymättömiä rasvoja ja kolmasosa tyydyttyneitä rasvoja. Kananmunan keltuainen sisältää runsaasti kolesterolia. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että ravinnosta saatava kolesterolin merkitys veren kolesterolipitoisuuden kohoamisessa on pieni.

Munien rasvakoostumusta voidaan parantaa syöttämällä kanoille täysjyväviljaa ja pellavaöljyä sisältävää rehua, jonka avulla kananmunan omega-3-rasvahappopitoisuus kasvaa. Kolesterolipitoisuutta on hyvin vaikea alentaa, sillä sitä tarvitaan linnunpoikasen luonnolliseen kehitykseen, eikä kana voi siis munia täysin kolesterolittomia munia.

Proteiinin lisäksi kananmunasta saa A- ja D-vitamiinia sekä B-ryhmän vitamiineja, folaattia, seleeniä ja sinkkiä. Aika loistava paketti siis. Folaatti, seleeni ja D-vitamiini ovat heti sellaisia vitamiineja joista ainakin itse tiedän, että on vaikea koota kasaan tarvittava määrä. Kananmunia tosin kuluu sen verran nopeaa tahtia, että taidan saada niistä ihan hyvän ravintolisän näiden vitamiinien osalta.

Ulkomailla Ruokatiedon mukaan saa salmonellaa pelätä kananmunien ja kananunavalmisteiden kanssa, mutta suomalaisissa munissa ei samaa riskiä ole.

Suomalaiset kananmunat eivät ole aiheuttaneet salmonellaepidemioita vuoden 1995 jälkeen. Tiukka salmonellaseuranta havaitsee ja karsii mahdolliset tartunnat tiloilla. Suomalaisista kananmunista valmistetuissa tuotteissa salmonellariski onkin olematon.

Se mikä on itseäni ilahduttanut viime aikoina on Stockan Herkun luomukananmunavalikoima. Joku kaverini tokaisi, että mitä väliä on ostaako luomu munia vai tavallisia.. Mutta onhan sillä nyt ihan ratkaiseva merkitys! Luomumunia munineet kanat saavat kunnon ravintoa syödäkseen ja munat eivät ole täynnä hormoneja ym. Tämä hyvälaatuista ruokaa syönyt kana sitten munii munat joita me popsimme suihimme. Samalla tavalla kuin ihmisäideistä välittyy syöty ravinto sikiöön, välittyy myös kanoista niiden syömä ravinto muodossa tai toisessa kananmuniin. Mieluummin siis luomumunia meidän pöytään.

Avainsanat: , ,