Maito

maitoa

Mitä maitoa sinä juot? Rasvatonta? Ykkösmaitoa? Kevytmaitoa? Täysmaitoa? Hylaa? Raakamaitoa? Itse join vuosia ”sinistä” eli kevytmaitoa. LCHF-ruokavaliosta kiinnostuessani vaihdoin sinisen maidon punaiseen eli täysmaitoon. Vaihto ei mennyt ihan tuosta vaan. Kevytmaidonkin makuun tottuu ja se tuntui ”oikealta” maulta kun taas punainen maito tuntui hyvin kermaiselta. Pian tuohon makuun kuitenkin tottui ja tänä päivänä en voisi kuvitellakaan juovani rasvatonta, saati sitten kevytmaitoa tai ykkösmaitoa. Punaisenkin maidon vaihdan mieluummin raakamaitoon joka on maitoa terveellisimmässä muodossaan.

Mitä eroa on teollisella ja aidolla maidolla?

Aito maito Teollinen maito
  • Maidossa ei ole (ts. lehmille ei ole syötetty) synteettisiä kasvuhormoneja.
  • Aitoa maitoa lypsetään lehmistä joita on ruokittu tuoreella ruoholla sekä heinällä.
  • Aito maito sisältää teollista vastinettaan enemmän Omega-6 rasvoja, A-vitamiinia, betakaroteenia, foolihappoa ja muita antioksidantteja. Ruohoa syöneistä lehmistä lypsetystä maidosta tehty voi ja kerma ovat harvinaisia CLA-rasvan lähteitä, joka on varsin hyödyllinen rasva (pitoisuus voi olla jopa 500 % suurempi kuin teollisten lehmien maidosta tehdyissä valmisteissa).
  • Elämän mittaisellakaan maidon kulutuksella ei saada metabolista syndroomaa tai verisuonia tukkoon, mutta edellytyksenä on, että puhumme Aidosta Maidosta joka lypsetään terveistä lehmistä. Lehmät puolestaan pysyvät paremmin terveenä kun niille syötetään niille luontaista ruokaa.
  • Maidossa oleva rasva auttaa kehoa hyödyntämään siinä olevaa proteiinia, myös luut tarvitsevat tyydyttyneitä rasvoja erityisesti kalsiumin sitomiseen.
  • Aito maito on raakaa eikä sitä ole homogenoitu tai pastöroitu.
  • Raakamaidossa on laktaasientsyymiä joka auttaa maidon käsittelyä elimistössämme. Pastörointi kuitenkin hajottaa laktaasia joten laktoosille herkillä ihmisillä pastöroitu maito aiheuttaakin helposti huonovointisuutta ja ripulia. Aidossa maidossa, jota ei ole pastöroitu, laktaasientsyymiä ei ole hajotettu.
  • Perinteinen maitotila ja lehmienkasvatus eivät ole pahasta ympäristölle, päin vastoin, ne ovat hyväksi niin ympäristölle kuin lehmille itselleenkin.
  • Raakamaito säilyy n. viikon.
  • Raakamaitoa ei homogenisoida joten jos jätät pullon yöksi jääkaappiin, sen pintaan nousee kerma. Mitä paksumpi ja keltaisempi tämä kermakerros on, sitä parempilaatuista maito on.
  • Tutkimukset ovat osoittaneet, että maitoa, jogurttia ja juustoa paljon syövät laihtuvat erityisesti vyötärön seudulta ja saavat paremman lihaksiston. Matala kalsiumtaso nostaa calcitriol-hormonin tasoa joka saa kehon hamstraamaan kalsiumia ja lähettää sen rasvasoluihin ja käskee sitten rasvasoluja säilömään. Maitotuotteista saatu kalsium on huomattavasti tehokkaampaa kuin jalostetusta ruoasta tai ravintolisistä saatava kalsium. Kun kalsiumia saadaan riittävästi, elimistö ei siis tarvitse rasvaa niin paljon kalsiumin hamstraukseen.
  • Raakamaito on tärkeää juustonvalmistuksessa. Siinä olevat hyödylliset bakteerit sekä entsyymit edesauttavat fermentointia.
  • EU:n mukaan raakamaidolla tarkoitetaan kotieläinten maitoa, jota ei ole kuumennettu yli 40 °C:n lämpötilaan eikä käsitelty vastaavalla tavalla. Raakamaidosta ei ole poistettu mitään eikä siihen ole lisätty mitään, sen saa ainoastaan jäähdyttää.
  • Teollisuudessa lehmille syötetään usein rBGH tai rBST -hormonia, joka tehostaa maidon tuotantoa.
  • Lehmät lypsetään 3 kertaa päivässä.
  • Kasvuhormonin stimuloima maidon ylituotanto kasvattaa utaretulehduksen riskiä ja lyhentää lehmän ikää dramaattisesti n. 10 vuodesta n. 5 vuoteen.
  • rBGH-hormonilla ”hoidettujen” lehmien maito sisältää korkeampia IGF-1 -hormonitasoja. IGF-1 puolestaan on luontainen, insuliinin kaltainen kasvuhormoni joka on identtinen ihmisillä ja lehmillä. IGF-1 on yhdistetty mm. syöpiin, mukaanlukien rintasyöpä.
  • Teolliset lehmät kasvavat navetassa ja syövät pääasiassa maissia, soijaa ja viljaa. Yleensä myös kasvuhormoneja kuten yllä on jo mainittu.
  • Teollinen maito pastöroidaan ja homogenoidaan.
  • Pastörointi toki tuhoaa patogeeneja kuten salmonella, E.coli ja campylobakteeri, mutta samalla tuhoutuu myös vitamiineja (A, B6 ja C), hyödyllisiä entsyymejä, hyödyllisiä bakteereja, foolihappo, tekstuuri sekä maku. Listeria sen sijaan voi selvitä kevyestä pastöroinnista.
  • Teollinen maitotila ja lehmienkasvatus ovat huonoja niin lehmien kuin ympäristönkin kannalta.
  • Pastöroitu maito säilyy 2-3 viikkoa. Ultrapastöroitu maito säilyy n. 8 viikkoa ja UHT-maito voi säilyä 10 kuukautta huoneenlämmössä.
  • Teollinen maito pastöroidaan. Tämän prosessin seurauksena maidon pohjalle muodostuu sakkaa kuolleista valkosoluista ja baktereista. Homogenisointi auttaa levittämään tämän sakan tasaisesti maidon sekaan ja tästä kamalasta visuaalisesta haitasta päästään eroon. Homogenisointi on siis täysin turhaa.
  • Pastörointi deaktivoi entsyymit joita tarvitaan maidon ravinteita: lipaasi (rasvan hyödyntämiseen), laktaasi (laktoosin käsittelyyn) ja fosfataasi (kalsiumin hyödyntämiseen). Samalla pastörointi luo hapettunutta kolesterolia, muuttaa proteiineja ja vahingoittaa Omega-3 rasvoja.
  • Juustonvalmistuksessa pastöroidusta maidosta on kadonnut hyödyllisiä bakteereita sekä entsyymejä jotka oavt tärkeitä fermentoinnissa. Pastöroitu maito rajoittaa juoksetteen toimintaa ja hidastaa juuston kypsymistä.
  • Teollisesta maidosta on siis poistettu maitorasva osittain tai kokonaan, eli maidon rasvapitoisuus on ”vakioitu”. Lisäksi maidon D-vitamiinipitoisuus on palautettu vastaamaan keskimääräistä raakamaidon D-vitamiinitasoa sillä kaikessa tässä käsittelyssä D-vitamiini on onnistuttu poistamaan/tappamaan maidosta.
  • Pastöroinnissa maito kuumennetaan vähintään +72 °C lämpötilaan 15 sekunnin ajaksi.

Patogeenit ja epidemiat

Sekä raakamaidosta, että teollisesta maidosta voi löytyä patogeenejä. Maito voi saastua missä vaiheessa tahansa pastöroinnin jälkeenkin. Joillain maatiloilla saatetaan luottaa siihen, että pastörointi tappaa patogeenit ja voidaan toimia vähän turhankin löysästi hygienian kanssa. Suurin osa maitotuotteisiin liittyvistä ruokamyrkytyksistä on voitu jäljittää pastöroituun maitoon ja siitä valmistettuun juustoon. Tyypillisesti saastuminen johtuu epähygieenisistä työtiloista, sairaista työntekijöistä ja/tai huonosta juustonvalmistustekniikasta kuten liian vähäisestä suolan määrästä tai happoisuudesta.

Suomessa on vuosina 1997 – 2010 raportoitu yhteensä 7 pääosin pientä elintarvikevälitteistä epidemiaa, joissa välittäjäksi on epäilty pastöroimatonta maitoa, tai siitä tehtyä tuotetta. Kampylobakteeriepidemioita on ollut kaksi (1999 ja 2007), joissa kummassakin tapauksessa on ollut muutama sairastunut käytettyään pastöroimatonta maitoa. Vuonna 1999 Salmonella typhimurium aiheutti kaksi epidemiaa, joissa eri tilaisuuksiin oli tehty kotijuustoa saman tilan tinkimaidosta. Toisessa epidemiassa todettiin sukujuhlien myötä yli 100 sairastunutta. Pastöroimaton vuohenmaito on aiheuttanut kaksi pientä epidemiaa. Staphylococcus aureus aiheutti vuonna 1999 epidemian vuohenjuuston välityksellä. Kutun tuorejuuston välityksellä tarttui Streptococcus equi spp. zooepidemicus vuonna 2003. Vuonna 2005 pastöroimattomasta maidosta valmistettu kotijuusto aiheutti ruokamyrkytysepidemian hääjuhlissa. Tässä tapauksessa oli syynä ilmeisesti pilaantuminen käsittelyvirheen vuoksi, koska juustosta osoitettiin korkea aerobisten mikrobien kokonaismäärä ja E. coli -bakteerien määrä. Suomessa on ollut joitakin yksittäisiä tapauksia, joissa pastöroimatonta maitoa on epäilty EHEC -tartunnan lähteeksi.

Raakamaidon myynti Suomessa

Voimassa olevan elintarvikelain mukaan maidontuotantotilalta voidaan myydä tinkimaitoa suoraan kuluttajalle tämän omaan käyttöön enintään 2500 litraa vuodessa. (EL 23/2006, 13 §, 2 mom., kohta 11, tullut voimaan 1.3.2006). Tämä on viranomaisten mukaan niin sanottua riskinhallintaa… Jos löydät maitotilan mistä ostaa raakamaitoa suoraan, suosittelee Evira, että raakamaitoa ostettaisiin tiloilta, joiden maidon laatu on ollut jatkuvasti ja pysyvästi ns. E-luokassa. Raakamaidon ostajan kannattaa myös pyytää nähtäväksi tilalla tuotettavan maidon lakisääteisten laatututkimusten kuukausittaiset tulokset.

Maidon bakteerit

© Maitohygienialiitto

© Maitohygienialiitto

Kaavio: Raakamaitonäytteiden bakteerimäärien geometriset keskiarvot kuukausittain 2005–2010.

Maidon bakteeripitoisuuksia mittaamalla saadaan kuva maidon käsittelyn ja -välineiden puhtaudesta ja säilytyksen asianmukaisuudesta.

Raakamaidosta on otettava bakteeritutkimuksia varten otetaan Suomessa näytteet vähintään kaksi kertaa kuussa. Bakteerien kokonaismäärän kahden kuukauden geometrinen keskiarvo ei saa ylittää 100 000 pmy/ml. Pmy:llä tarkoitetaan pesäkkeitä muodostavaa yksikköä
Vuonna 2010 keskimäärin 99,9 prosenttia suomalaisista maidontuotantotiloista tuotti bakteerimäärän suhteen lainsäädännön vaatimukset täyttävää maitoa.  Alhaisessa säilytyslämpötilassa bakteerien kasvu pysähtyy. Suomessa maidon lämpötila tuotantotilalta noudettaessa oli vuoden 2002 kesäkuussa tehdyssä tutkimuksessa keskimäärin 3,2 °C eli hyvin alhainen.

Raakamaidon laadun säilyvyyden kannalta tärkeimmät seikat ovat, säilytysastioiden puhtaus ja kylmäketjun säilyminen tuotantotilalta kotiin jääkaappiin asti. Kannattaa siis olla tarkkana, kuten muidenkin elintarvikkeiden kanssa, etteivät kylmätuotteet loju lämpimässä liian pitkään. Itse käytän esim. kesäisin kylmälaukkua kun roudaan jääkaapissa säilytettäviä tuotteita kaupasta kotiin niin ei ainakaan mene ruoka pilalle.

Mitä maitoa ostaa?

Mitä maitoa tässä nyt sitten kannattaisi ostaa? Perinteinen (aito) maito on parasta, luomumaito toiseksi parasta. Molemmat ovat parempia kuin teollinen maito. Valitettavasti suurin osa luomumaidosta tulee lehmistä joiden ruokavalio koostuu pääasiassa viljasta eikä tuoreesta ruohosta. ”Luomumaitolehmillä” pitää olla ”pääsy” laitumelle, mutta käytännössä monilla tiloilla ulkona vietetty aika on kovin rajallista. Ruohoa syöneen karjan maito on parasta, vaikkei se edes olisi luomua.

Lähteet

Lisää aiheesta

Mainokset
Avainsanat: , , , , , , , , , , ,

4 ajatusta artikkelista “Maito

  1. […] kirjoitin (raaka)maidosta LCHF-blogini puolelle vähän pidemmälti. Kiinnostuneet voivat seurata tätä linkkiä :) Anna herkun […]

  2. Qwenny Penny sanoo:

    Hei!

    Tunnetko maidontuottajia? Jos haet maitoa tilalta, niin kysypä käyttävätkö he kasvuhormonia. Suomessa on kiellettyä antaa kasvuhormonia sellaiselle eläimelle, joka päätyy elintarvikkeeksi (eikä myöskään maitoa tuottavalle lehmälle saa antaa). Kirjoittamasi teksti on mitä ilmeisimmin USA, Kanada-akselin tietoa, jossa rajat GMO:n ja kasvuhormonin (ja monien muiden asioiden) suhteen ovat löysempiä.

    Muutenkin Suomessa ollaan yleisesti ottaen tarkkoja antibioottien suhteen ym. Eläinlääkärit eivät saa jaella antibiootteja, miten vaan huvittaa vaan pitää olla perusteltu syy. Eläinlääkärit antavat lisäksi vain esim. hoitokerran lääkkeet (eivät koko vuoden edestä). Jo Keski-Euroopassa antibioottimäärät ovat suomalaisia selkeästi korkeampia. Ja antibiooteissa on varoajat, jolloin antibiootin pitää antaa poistua lehmästä. Tällöin maitoa ei lypsetä tankkiin, vaan viimeisenä ei tankkiin ja juuri ennen koneiston pesua. Varoajan päätyttyä vielä testataan onko maito antibioottipuhdasta.

    Jokainen, korostus sanalla jokainen maitokuorma tarkistetaan esim. antibioottien varalta. Jos maitokuormasta (maitoautossa on muistaakseni fiksusti neljä erillistä tankkia, jolloin todella ison ) löytyy jostain osiosta antibioottimaitoa, niin sen päivän maidontuottajien maitonäytteet (maitokuski ottaa joka kerralla) käydään läpi ja lasku seuraa perässä. Antibioottimaito ei kelpaa elintarvikkeeksi.

    Maidontuottajalta voi kysyä käyttävätkö he kilotolkulla pääasiassa viljaa lehmille eivätkä anna muuta. Jos näin olisi että lehmälle antaisi pelkkää viljaa, niin se aiheuttaisi pötsihäiriöitä ja eläin muuttuisi ennen pitkää syömättömäksi.

    Suomalaisille lehmille annetaan esim: seuraavanlaista ruokaa: pääasiallinen ravinto on nurmirehu-lehmä saa siitä kuitua-pötsi toimii paremmin jne. Tuoreen nurmen lisäksi lehmille annetaan säilörehua/kuivaheinää. Voit kurkata Googlesta mitä ne tarkoittavat, tai voin selittää jos haluat.

    Vähäisempinä määrinä annetaan seuraavia. valkuaisen lähteenä lehmä syö esim:rypsiä. Ei siis geenimuunneltua soijaa- ainakin Valio on julistautunu GMO-vapaaksi. Rypsi soveltuu kaiken lisäksi paremmin naudoille. Toinen valkuaisen lähde on täysrehu. Viljaa käytetään myös vähäisempiä määriä kuin heinää/nurmirehua. Viljan lähteenä on joko ohraa tai kauraa. Mutta edelleen korostan, että tässä paragrafissa esitettyjä käytetään vähemmän kuin nurmirehua/säilörehua/kuivaheinää.

    Ja mitä maidon käsittelemiseen ja raakamaitoon tulee, niin mielestäni tekstissäsi viikon vanha raakamaito ei ole ole juotavaa. Raakamaito on tuoretuote siinä, missä parsa ja kala ts. eivät parane vanhetessaan.

    Voit mielellään kommentoida tekstiäni. Vastaan myös mielelläni kysymyksiin.

    • Hanna sanoo:

      Hei Quenny Penny!
      Pikainen välikysymys, oletko itse maidontuottaja Suomessa tai tunnetko maidontuottajia? Näin ainakin kirjoituksestasi ymmärtäisin. Palaan tähän vielä pidemmälti, kommenttisi oli mielenkiintoinen!

  3. Qwenny Penny sanoo:

    Hei!

    Kiitos kysymyksestäsi. Vanhemmillani on maatila, ja olen itse työskennellyt parilla maatilalla parikymppisenä joten jonkin verran on näkemystä. Toivon, että ymmärrät pointtini. Tarkoitukseni ei ole missään nimessä parjata. Mielestäni ei vain ole oikein ruokkia erilaisia urbaanilegendoja, joita muun muassa jotkut toimittajat luovat myydäkseen kirjojaan.

    Toivon, että tutustut laajalti aiheeseen. Kannattaa myös ottaa huomioon lukiessa, kuka kirjan on kirjoittanut ja mitkä tämän itressit ovat. Suhtaudu siis avoimin, mutta kriittisin mielin lukemaasi ja etsi tietoa luotettavista lähteistä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: