Natriumnitriitti

Piti oikein alkaa tutkimaan hieman enemmän tuota natriumnitriittiä. Tässä kooste tähän astisista tietolöydöistä.

Ruokatieto kertoo aineesta mm. seuraavaa:

Lihavalmisteissa, myös makkaroissa, käytetään säilöntäaineena natriumnitriittiä (E 250). Se ehkäisee tehokkaasti ruokamyrkytyksiä aiheuttavien bakteerien kasvua ja parantaa tuotteiden säilyvyyttä. Natriumnitriitti vaikuttaa tuotteen makuun ja säilyttää lihan värin punaisena kypsytyksen aikana. Ilman nitriittiä makkaran leikkauspinta olisi harmaa.

Natriumnitriittiä on luomutuotteissakin Ruokatiedon mukaan, niissä sitä saa olla ”vain” 80 mg per tuotekilo. Huolestuttavaa on, että:

Nykyisillä käyttömäärillä alle 15-kiloiset pikkulapset saavat teoriassa nitriittiä suhteessa ADI-arvoon enemmän kuin mitään muuta lisäainetta.

(ADI-arvo on sama kuin hyväksyttävä päivittäinen saantimäärä)

Verkkoklinikalta löytyy lisää huolestuttavia uutisia:

Jo muutama nakki ja puolisen litraa kaupan tiivistemehusta tehtyä janojuomaa ylittävät lasten terveydelle haitallisten lisäaineiden turvarajat. Lapset saavat elintarvikkeista lisäaineita eniten 2-4 vuoden ikäisinä.

Siis jo 2-4 vuoden ikäisinä kyllästämme lapsiamme lisäaineilla? Verkkoklinikan mukaan suomalaiset lapset eivät sinänsä keskimäärin saa lisäaineita elimistöönsä erityisen paljon verrattuna muihin maihin, mutta että tiettyjä lisäaineita kertyy huolestuttavan paljon. Tällaisia aineita ovat nitriitti, jota ilmeisesti syötämme lapsillemme lähinnä valmismakkaroiden ja leikkeleiden muodossa sekä bentsoehappo jota löytyy puolestaan mehuista ja hilloista.  Bentsoehappo voi lisäaineena aiheuttaa yliherkkyys- ja astmaoireita Verkkoklinikan mukaan. Lapsille turvallinen määrä ylittyy jo yhden nakin ja 3dl mehua jälkeen.. sitä miettii vaan, että miten monta nakkia tulee yleensä vedettyä kerralla.

Makkaroiden ja leikkeiden lisäksi ei pitäisi unohtaa valmisruokia joissa käytetyssä punaisessa lihassa lähes poikkeuksetta löytyy nitriittiä.

Jos kaipaat nitriitittömiä lihajalosteita, kannattaa kokeilla Vatajan tuotteita jotka on kuulemma tosi maukkaita. Maalaistuote Vatajan lisäaineettomat tuotteet eivät sisällä nitriittiä, fosfaattia, natriumglutamaattia tai hapettumisenestoainetta. Lisäksi ne ovat maidottomia, jauhottomia ja soijattomia.

Makkaranteossa käytetään nitriitin lisäksi mm. fosfaattia, joka auttaa sitomaan nestettä makkaraan. Myös fosfaatin liikakaytöstä on epäilty olevan vaikutuksia terveyteen, eikä suinkaan terveyttä edistäviä vaikutuksia. (Materiaalina liha -saitti) Atria listaa tässä vaiheessa jo tutut syyt nitriitin käyttöön ja ilmoittaa myös oman käyttömääränsä. Suomen lainsäädännön enimmäismäärä on ollut ennen EU:n päätöstä 120mg/kg joten vanhoilla maksimiarvoilla mennään:

Nitriittiä (E 250) käytetään lihavalmisteissa parantamaan säilyvyyttä, se toimii estämällä tauteja aiheuttavien mikrobien kasvua. Sen lisäksi nitriitti säilyttää lihan punaisen värin sekä estää rasvahappojen hapettumista, vaikuttaen näin positiivisesti myös makuun ja hajuun.

EU:ssa nitriitille on määritelty enimmäiskäyttömäärä, joka on 150 mg/kg, meillä Atrialla käyttömäärä on n. 100-120 mg/kg.

Luomulihan maksimimäärä on 80 mg/kg ja sillä päästään jo samoihin tuloksiin kuin tuolla 150 mg:lla joten en ihan näe logiikkaa siinä, että nitriittiä tungetaan makkaraan tuplamäärä.

Nitriitti heikentää Eviran mukaan veren hapenkuljetusta ja muodostaa syöpää aiheuttavia yhdisteitä. Eviran mukaan nitriitti voi hapettaa hemoglobiinin sisältämän raudan sellaiseen muotoon, ettei se pysty kuljettamaan happea elimistöön (methemoglobia). Avainapteekkien sivustolta löytyi muuten mielenkiintoinen (vähemmän E-koodifobiainen) artikkeli lisäaineiden käytöstä. Artikkelia varten oli haastateltu Taina Rautiota Eviralta. Erityisesti omaan korvaan särähti mm. kommentti:

Lisäaineita ei ole syytä pelätä. Ne ovat ruokiin lisättyjä ainesosia, joiden käytölle on selkeä teknologinen tarve, kuten säilyvyyden parantaminen.

Eli ihan siitä ilosta että teknologia sitä vaatii, me pistelemme masuihimme lisäaineita? Rautio jatkaa puhtaan teknisellä linjallaan ja lisää:

Lisäaineiden käytölle on laadittu tarkat pelisäännöt, joiden noudattamista kuntien elintarvikevalvojat valvovat. Lisäaineet eivät ole mitään ihmeellistä, vaan kemiaa, kuten ruoka muutenkin.

Tuosta näkökulmasta voisi minun puolesta lisätä raakaöljyä ruokiin ja todeta, että sehän on vain kemiaa, kuten ruoka muutenkin.. Erityisesti ongelmaksi voi muodostua E-cocktail, jonka päivän aikana nautimme eri ruuista yhteensä. Tästäkin Rautiolla tosin oli oma nerokas mielipiteensä:

Emme tiedä lisäaineiden saannin tarkkaa kokonaismäärää. Se ei tosin ole mielestäni tarpeenkaan, koska tiedolla ei juuri ole informaatioarvoa sen vuoksi, että lisäaineet ovat keskenään hyvin erilaisia.

Näin minä luen ylläolevan kommentin: ”Emme tiedä ihmisten kuluttamaa E-cocktailia kokonaisuudessaan, emmekä oikeastaan välitä, sillä luotamme sokeasti siihen, että aineet ovat erilaisia ja että niillä ei voi olla Yhdessä mitään sen suurempia haittavaikutuksia”. Esimerkiksi Turun Sanomien mukaan keskivertokuluttaja saa ruuastaan vuosittain 6–7 kiloa lisäaineita. Siis 6-7 kg!!! Mutta eihän tälläkään tiedolla varmaan ole juuri informaatioarvoa kun ne lisäaineet ovat keskenään niin erilaisia…

Antti Heikkilän sivustolta löytyy lyhyt pätkä nitriitistä ja nitraateista:

Nitraattien haitat
Ravinnon nitraatit, nitriitit ja nitrosamiinit lisäävät Alzheimerin ja Parkinsonin tautia ja diabetesta. Ravinnon lisäksi ihmiset altistuvat myös ympäristön nitraateista. Nitraatteja käytetään virallisesti säilöntäaineena ja koodi on E250. Todellisuudessa nitraatteja käytetään väriaineena sälyttämään punainen väri lihatuotteissa. Ilman nitraatteja kinkku olisi ikävän ja vähemmän houkuttelevan harmaan värinen.

Luova taito -blogiin puolestaan oli listattu hieman nitriitin ja nitraattien terveishaitoista:

Natriumnitriitin hyväksytty päiväsaanti on 0,2 mg/kg.Lapsilla tämä menee helposti yli. Aiheuttaa nokkosihottumaa, suolistovaivoja, päänsärkyä. Vauvoilla ja pikkulapsilla nitraatti hapettaa veren hemoglobiinin methemoglobiiniksi ja aiheuttaa elimistöön hapenpuutetta.
Käytetään makkaroissa, lihavalmisteissa, lihasäilykkeissä, kalakylmäsäilykkeissä, savukalassa, juustoissa, tulitikuissa, tupakkatuotteissa, kosmetiikkatuotteissa.

Well, tähän asti pääsin ennen kuin verenpaine nousi liikaa. Nyt kuitenkin alkaa tuntua siltä, että olen kahlannut näitä sivuja ja tietoja riittävästi yhdelle päivälle. Päällimmäinen fiilis on, kuten jo ennen tätä tutkimusmatkaa, että kyllä me kuluttajat nautimme vuosittain sisäisesti ja ulkoisesti huikean määrän kemikaaleja joiden turvallisuudesta ei ole mitään takeita. Siihen päälle kun ynnätään muutenkin pielessä olevat ruokailutottumukset niin ihan hyvä soppa on valmiina eikä tarvitse ihmetellä miksi kaikki on nykyään kipeitä.

Aiemmin kuvittelin, että nykyinen tautien ja sairastelun yleisyys johtuu vaan siitä, että niitä on alettu tehokkaammin diagnostisoimaan, mutta kyllä paljon on myös tekemistä asian kanssa meidän elintavoilla. Stressataan, syödään pikaruokaa, ei nukuta riittävästi, popsitaan lisäaineita jne jne..

 

Linkkejä:

Puljonki tuottaa useita lisäaineettomia kasvis-, kala- ja lihaliemiä (osassa tosin sokerituotteita)

Ote kirjasta Äkta vara, joka antaa hyvän esimerkin päivittäisestä E-cocktailistamme.

Ihan hyvä yhteenveto lisäaineista ja niiden käyttötarkoituksista sekä haittavaikutuksista.

Advertisements
Avainsanat: , , , , , , , , , ,

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: