Arkistot kuukauden mukaan: elokuu 2011

Veren korkea insuliinipitoisuus ja liian matala verensokeri

Olen viime aikoina tutustunut vähähiilihydraattisen ruokavalion ja OGTT eli oral glucose tolerance testin (sokerirasitustestin) yhteyksiin. Lähinnä minua mietityttää miten vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattanut ihminen reagoi, kun elimistöön yhtäkkiä isketään 75 g puhdasta glukoosia muutamassa minuutissa, kun elimistö on kuukausia tai vuosia pärjännyt ilman sokeria eikä ole tottunut sitä (varsinkaan tuollaisissa määrissä käsittelemään).

No, tässä aiheeseen liittyen yksi teema. Löysin lääkäripalstalta kysymyksen:

– Minulla on liian korkea insuliinintuotanto ja turhan matala verensokeri. Mitä minun pitäisi tehdä?

Kerstin Brismar vastaa kysymykseen Tukholman diabetesyhdistyksen jäsenlehdessä.

Vastaus: Hyperinsulinemia eli liikaa insuliinia veressä on yleistä nk. prediabetespotilailla sekä potilailla jotka ovat mahdollisesti myös (tai yksistään) insuliiniresistenssejä. Prediabetes on siis diabeteksen ensiaste.

Korkea veren insuliinipitoisuus johtuu liiallisesta insuliinintuotannosta joka puolestaan on tulosta siitä, että elimistö yrittää kompensoida sitä etteivät lihakset saa imettyä itseensä tarpeeksi sokeria, eikä elimistö myöskään pysty lopettamaan sokerintuotantoa maksassa ja näin verensokeri kohoaa.

Insuliinia tuottavat solut reagoivat lisäämällä insuliinin tuotantoa (koska verensokeri kohoaa) niin paljon, että verensokeri normalisoituu ja maksan sokerintuotanto pysähtyy sekä lihaksien sokerinkäyttö normalisoituu. Kun insuliinia on veressä paljon, kasvavat rasvasolut ja ihminen alkaa pyöristymään. Verensokeri myös laskee helposti matalalle pari tuntia ruokailun jälkeen. Verensokeri voi laskea 3, joskus 2 mmol/l:aan jolloin ihminen alkaa tärisemään/vapisemaan, väsyy ja on nälkäinen ja kokee, että on pakko syödä jotta nämä oireet katoaisivat. Seurauksena tästä kaikesta on luonnollisesti, että paino yleensä lähtee nousuun. (Rasvasolut keräävät rasvaa, syömme entistä tiheämmin)

Hyperinsulinemia huomataan useimmiten ruokailun jälkeen mutta myös lääkäri voi saada korkeat lukemat insuliinitason mittauksessa paastonkin jälkeen. Jos tuloksista nähdään, etä insuliinitaso on korkea verrattuna verensokeriin, sanotaan että potilas on insuliiniresistentti. Tämä on myös yhteydessä korkeampaan riskiin saada verisuonen tukos, sydän- ja verisuonitauteja sekä joihinkin syöpätyyppeihin. Joissain harvinaisissa tapauksissa hyperinsulinemia voi myös johtua insuliinia tuottavista kasvaimista.

Hyperinsulinemian oireet ovat yleensä selkeimmät aamulla ennen ruokailua tai ateriasta riippumatta ruokailun jälkeen.

Hoito

Paras tapa hoitaa hyperinsulinemiaa on vähentää hiilihydraattien määrää ja jakaa hiilarit päivän mittaan tasaisesti. Annokset saavat mielellään olla pienempiä ja tiheämmässä kuin pari suurta ateriaa. Hiilihydraatit nimenomaan nostavat verensokeria ja sitä mukaa insuliinintuotantoa. Ruokavalio on siis tässäkin kaiken a ja o.

Brismar mainitsee myös lääkkeitä joita voidaan käyttää hyperinsulinemian hoidossa. Nämä lääkkeet vähentävät hiilareiden ja glukoosin imeytymistä suolesta vereen. Toisilla lääkkeillä voidaan vähentää maksan insuliiniresistenssiä ja sitä myötä voidaan saada sokerintuotantoa maksassa pienennettyä mikä puolestaan johtaa vähempään insuliinin tuotantoon. Tuntuu kuitenkin hassulta, että käyttäisimme lääkkeitä jotka estävät syömämme ravinnon imeytymisen elimistöömme sen sijaan, että yksinkertaisesti jättäisimme haitallisen ravinnon syömättä. Jos suolessa ei ole hiilareita ja glukoosia, ei niiden imeytymistä tarvitse blokatakaan.

Brismar jatkaa, liikunta on myös yksi tapa kasvattaa sokerin imeytymistä lihaksiin ja pienentää insuliinin tuotantoa.

Vyötärön leviämisestä kannattaa huolestua nopeammin kuin korkeammasta BMI:stä, sillä se on merkki insuliiniresistenssiydestä sekä liiallisesta insuliinin tuotannosta.

Avainsanat: , , , , ,

HBL: Ruokavallankumous – ruokaa hiilaritietoisille

HBL:n kirjoittaja oli selvästi lukenut Andreas Eenfeldtin kirjan Matrevolution (Ruokavallankumous), sillä eilen illalla julkaistu artikkeli oli sievä yhteenveto kirjasta. Tässä pieni yhteenveto suomeksi.

Matalahiilihydraattisella ruoalla paino putoaa nopeasti. Tekniikka jakautuu monelle tasolle, mutta perusperiaate on että hypätään hiilaripitoisen ruoan yli (kuten peruna, leipä ja pasta) ja korvataan se sen sijaan lihalla sekä maan päällä kasvavilla vihanneksilla.

Kuten kaikki tiedämme, on käynnissä ylipainoepidemia johon kaikki tavalla tai toisella osallistumme. Kaikki haluaisivat olla laihoja ja terveitä, mutta saavutetunkin painon ylläpitäminen on haasteellista vaikka söisimme terveellisesti, välttäisimme rasvaa ja käyttäisimme pelkkiä kevyttuotteita.

Arvoitus on ratkaistu HBL:n mukaan. Olemme tankanneet väärää bensaa. Olemme saaneet vääräoppisia ravintosuosituksia jotka terveyden sijaan ovat auttaneet kasvattamaan ylipaino-ongelmaa. Eenfeldtin sanoma on yksinkertainen: palaa oikean ruoan pariin! Oikea ruoka on terveellistä, täynnä vitamiineja ja hivenaineita, siinä on reilusti proteiinia (kala, kana, liha), reippaasti energiaa luontaisista rasvoista ja maltillisesti hitaasti sulavia hiilareita (kaalit, sipulit, pavut, sienet jne).

Välttää tulisi siis hiilareita jotka tulevat sokerista ja tärkkelyksestä kuten vaaleasta leivästä, limuista, kevyttuotteista – niin kutsutusta uudesta ruoasta. Elimistöämme ei vain ole tehty tämän ruoan sulattamiseen ja hyödyntämiseen. Tämä ”uusi ruoka” nostaa insuliinintuotantoamme ja saa rasvasolut varastoimaan rasvaa (erityisesti vyötärön alueelle ja jenkkakahvoiksi (oma lisäykseni)). Uusi ruoka siis lihottaa.

Tämän päivän asiantuntijoiden mukaan on turha pelätä luontaisia rasvoja ja kolesterolia. Liha, voi ja kananmuna ovat loistavia ravinnonlähteitä sopivissa määrissä. Lisää siihen maanpäällä kasvavia kasviksia kuten kaalia, kesäkurpitsaa, kukkakaalia, parsakaalia, paprikaa, kurkkua, pinaattia, sieniä, oliiveja ja avocadoa. Juureksia kuten perunaa ei suositella sillä ne sisältävät paljon tärkkelystä. Jos haluat pudottaa painoa, kannattaa välttää perunaa, pastaa, riisiä sekä valkoisia jauhoja ja sokeria kaikissa muodoissaan.

Lähteet:

HBL: http://hbl.fi/livsstil/2011-08-25/perfekt-mat-alla-kolhydratjagare

Andreas Eenfeldt: Matrevolutionen. Ät dig frisk med riktig mat, Bonnier fakta, 2011

 

PS. Artikkelissa oli myös herkullisen kuuloisia LCHF-reseptejä kirjasta:

TT Spektra, Susanne Jansson: Västerbottensost, Cathrine Schück: Lagar vego

  • Jauhelihapihvit yrteillä ja valkosipulilla
  • Lohirullat katkaraputäytteellä
  • Ahvenfileet piparjuurella
  • Kuhaa kanttarellipeitteellä
  • Munakas parsalla ja kinkkurullillla
  • Lämmintä vuohenjuustoa sitruksella ja mintulla
Avainsanat: , , , , , , , , ,

Hiilarihysteria

Satuin tänään jotain ihmeen kautta City-lehden artikkeliin Hiilarihysteria joka ilmeisesti on julkaistu on jo joskus 2004. Artikkelissa silmiin osui HUS:in Riitta Kivelä, jonka kanssa juuri tänään kävin keskustelua ruokavaliosta. Mielenkiintoinen sitaatti, jonka kannalla Kivelä oli vielä tänäänkin keskustellessamme:

Hiilihydraatit ovat aivojen, lihasten ja muiden elintoimintojen energianlähde. Jos niitä ei tule, elimistö valmistaa energiaa proteiini- ja rasvavarastoista. Näin menetetään lihasmassaa ja välttämättömiä rasvahappoja.”, kertaa ravitsemusterapeutti Riitta Kivelä HUS:ista. Hänen mukaansa minimitarve hiilareita on 100 grammaa vuorokaudessa, kun suositusten mukaan se on 220-250 grammaa.

Munuaisten toiminta voi rasittua liikaproteiinista, mikä pahimmillaan johtaa munuaisten vajaatoimintaan ja dialyysiin”, Kivelä varoittaa.

Omassa ruokavaliossani on viime aikoina ollut hiilareita (pääasiassa kasviksista ja maitotuotteista) n. 50 g päivässä eli alle tuon Kivelän suosituksen. Toisin kuin monet muut puolihysteeriset terveydenhuollon ihmiset joiden kanssa olen aiheesta viime aikoina keskustellut, Kivelällä oli varsin kätevä ote ruokavalioon. Hän ei lähtenyt ehdottamaan minulle väkisin esim. leivän lisäämistä ruokavalioon, mutta aikamme keskusteltuamme totesin, että voisin kokeilla nostaa hiilareiden määrää esim. quinoalla sen verran, että tuo hiilareiden määrä nousisi noin siihen sataan päivässä.

Syy miksi tähän keskusteluun Kivelän kanssa päädyin, oli koska minulla viime viikolla löydettiin näytteistä ketoainepitoisuudet jotka näyttivät +++ eli skaalan isoin määrä. Käytännössä ei voida tietää miten paljon ketoaineita tarkalleen on kun testin skaala päättyy tuohon. Tämän jälkeen testattiin heti veren happamuus ja tulos oli, että pH oli aivan normaali, syytä huoleen ei siis sinänsä ole. Oman elimistöni ketoosi ei johdu nälkiintymisestä tai insuliiniaineenvaihdunnan epätasapainosta vaan ruokavaliosta joka aktivoi elimistön hyödyntämään rasvaa energianlähteenään. Päätin kuunnella Kivelän puheita ja testata mitä tapahtuu jos nostan hiilareiden määrää tuohon 100 g päivässä. Muuten ruokavalioni näytti hänen mukaansa olevan ihan kunnossa, joskin rasvojen osuus oli normaaliin verrattuna melko suuri. Kasviksia kertyy päivässä n. 500 g ja kuitujakin lähes suositusten mukainen määrä vaikken viljaa ole syönytkään. Ainoa mistä Kivelä oli vähän huolissaan oli kananmunan suuri osuus ruokavaliossani. Itse en tuosta ole niin huolissani.

Artikkelissa liikuntalääketieteilijä Anssi Manninen antoi oman näkemyksensä hiilareista:

Ihmiselimistö ei välttämättä tarvitse hiilihydraattia, sillä se voi valmistaa tarvitsemansa hiilihydraatin aminohapoista eli proteiinien rakenneosista. Hiilihydraateista saa kuitenkin välttämätöntä kuitua. Ei ole tieteellisiä perusteita syödä ylettömiä määriä hiilihydraatteja. Ihminen ei tarvitse tärkkelystä. Runsaasta proteiininsaannista ei ole osoitettu olevan haittaa terveille ihmisille, ja proteiini vaikuttaa edullisesti mm. luu- ja lihasmassaan.

Itsekin olen vahvasti siinä ymmärryksessä, että meidän elimistömme kyllä kykenee tuottamaan tarvitsemansa glukoosin ihan itse, ilman että sitä tarvitsisi nauttia ruokana.

Joka tapauksessa, tämän päiväisen keskustelun jälkeen keitin itselleni siika-paistoksen ja kukkakaalin kylkeen luomu quinoaa. Laskin että desi quinoaa riittää tänään nostamaan hiilarimäärät tuohon haluttuun 100 g:aan. Jaan tuon desin vielä parille eri aterialle niin ei tule kerralla niin paljoa. Tässä nyt sitten seuraillaan miten paino ja olotila kehittyy kun ruokavaliossa on taas hieman enemmän hiilareita. Tähän saakka paino on pysynyt nätisti hallinnassa niin kauan kuin olen noudattanut LCHF-ruokavaliota suht löyhästikin omasta mielestäni (syön paljon maitotuotteita ja jonkin verran juureksia).Olo on ollut loistava eikä väsymyksestä tietoakaan. Myöskään nälkä ei ole päässyt kertaakaan yllättämään toisin kuin silloin kun olen syönyt ”tavallista” ruokaa.

Ihan mielenkiintoista nähdä miten tämä homma tästä kehittyy.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

Terveydenhuollon ravintosuositukset haastetaan uudessa tutkimuksessa

Grafik: Henrik Båge, lainattu dn.se -sivustolta

Grafik: Henrik Båge, lainattu dn.se -sivustolta

Jälleen uutinen naapurista. Dagens Nyheter julkaisi eilen artikkelin otsikolla ”Sjukvärdens kostråd utmanas i ny studie”. Uusi tutkimus siis haastaa Ruotsin tämän hetkiset terveydenhuollon ravitsemussuositukset.

Uuden kanadalaisen tutkimuksen mukaan kourallinen pähkinöitä, kaurapuuro soijamaidolla ja rikastettu margariini voileivällä auttaa pudottamaan huonoa LDL-kolesterolia tehokkaammin kuin perinteisesti suositeltu vähärasvainen ruoka.

Se mikä tutkimuksessa oli minun näkökulmastani hyvää, oli se, että tutkimuksessa pystyttiin osoittamaan, että yksinkertaisilla ruokavalinnoilla voidaan helposti muuttaa veren kolesteroolipitoisuuksia. Toisin sanoen – voit pudottaa kolesteroliasi syömällä oikein ja ennen kaikkea ilman lääkkeitä!

Lähes 20 % yli 50-vuotiaista ruotsalaisista kärsii kohonneista LDL-määristä veressä. Tämä johtaa mm. kohonneeseen riskiin verisuonien kalkkeutumiseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä ennenaikaiseen kuolemaan.

Tutkimukseen oli osallistunut 345 ihmistä jotka oli jaettu kolmeen ryhmään. Yksi ryhmä sai noudattaa perinteistä vähärasvaista ravintosuositusta. Heidän ruokaansa kuului kevyttuotteita niin, ettei ruokaan vaan päässyt livahtamaan liikaa rasvoja, paljon kuituja, täysjyvää ja kasviksia.

Kaksi muuta ryhmää söivät myös paljon vihanneksia, mutta lisäsivät ruokaan myös pähkinöitä, soijaproteiinia, kasvisteroleita margariinin kautta ja kuituja esim. kaurasta. Kaikki osallistujat saivat ravintoneuvontaa 2-7 kertaa puolen vuoden aikana.

Tulokset olivat DN:n mukaan selkeitä. Uuden ruokavalion mukaisesti syöneet olivat pudottaneet LDL-arvojaan n. 13 % ja perinteistä vähärasvaista ruokavaliota syöneet olivat yltäneet vain 3 % pudotukseen. Tuo 13 % lasku vastaa suunilleen puolta lääkkeillä saatavasta vaikutuksesta David Jenkinsin mukaan.

Se mistä en tässä tutkimuksessa erityisemmin pitänyt oli, että tutkittaville oli syötetty jotain margariineja oikean voin sijasta. Olisi ollut mielenkiintoista jos vaikka yksi ryhmistä olisi syönyt tämän nk. uuden ruokavalion mukaan mutta korvannut margariinin voilla ja vaihtanut viljatuotteet esim. vihanneksiin. Toisin sanoen olisin ollut kovasti kiinnostunut tietämään miten kolmas ryhmä olisi pärjännyt kahteen ensimmäiseen verrattuna jos heidän ruokavalionsa olisi koostunut LCHF-ruoasta.

Ollapa tutkija jolla rahoitus omaan ruokavaliotutkimukseen…

Avainsanat: , , , , , , , , ,

Rasvanpoistoleikkaus kasvattaa alkoholinväärinkäytön riskiä

Ruotsissa kuhisee taas. Aftonbladet julkaisi eilen lyhyen artikkelin missä kerrottiin tavallisimman rasvanpoisto-operaatiotyypin kasvattavan riskiä alkoholin väärinkäytölle. Aiheesta oli aiemmin uutisoinut Dagens Medicin. Aftonbladetin mukaan ruotsalaisessa tutkimuksessa oli todettu, että operaation jälkeen alkoholin juomisesta saa vahvemmat ”kicksit”.

Tämä nimenomainen operaatio on siis mahalaukun ohitusleikkaus joka jo itsessään on saanut paljon julkisuutta, eikä välttämättä kovinkaan positiivista sellaista. Operaatiossa mahalaukku ja pohjukaissuoli ”kytketään pois” ja tämä metodi on Aftonbladetin mukaan tänä päivänä yleisin.

Operaation jälkeen alkoholi pääsee elimistöön nopeammin, sillä vatsassa olevaa tiettyä alkoholia hajottavaa entsyymiä (jota ei tekstissä mainita) ei enää ole käytettävissä. Tämän myötä elimistöllä kestää myös kauemmin päästä eroon alkoholista.

Dagens Medicinin mukaan tämän väärinkäytön todentanut tutkimus oli saanut alkunsa kun raportteja uudesta asiakasryhmästä väärinkäyttäjävastaanotoilla alkoi ilmestyä. Tämä ryhmä oli ihmiset joille oli tehty rasvanpoistoleikkaus. Tähän saakka on ollut epäselvää onko selkeää yhteyttä leikkauksen ja väärinkäytön välillä, sillä leikkaukseen joutuneilla ihmisillä on usein ollut jo entuudestaan jonkin sortin väärinkäyttöä taustallaan.

Magdalena Plecka Östlundin mukaan, jota oli haastateltu Dagens Medicinissä, ei voida kuitenkaan sanoa, että leikkaus tekee ihmisestä väärinkäyttäjän, mutta että ihmisten joilla on ollut ongelmia aiemmin on hyvä tiedostaa leikkauksen vaikutukset etukäteen.

Ihan mielenkiintoinen uutinen sinänsä. Vaikkei tällä ole suoraa LCHF-kytköstä niin itse pohdin tietysti tuota leikkausta painonhallintakeinona – että aika raju ratkaisu. Mieluummin sitä itse tekisi ruokavalion muutoksen kuin leikkelisi vatsan pois. Ei voida mitenkään tietää kaikkia vaikutuksia mitä on sillä, että poistetaan noin tärkeä elin pois ruoansulatuksesta (lähes) kokonaan. Toisaalta en tietenkään voi tietää mitä kaikkea nämä ihmiset ovat jo kokeilleet ennen kuin ovat päätökseensä päätyneet.

PS. ”rasvanpoistoleikkaus” on varmasti väärä käännös. Fetmaoperation on alkuperäinen, mutta en tunne sille suomenkielistä sopivaa vastinetta. Ylipainoleikkaus… Eih. Saa auttaa jos keksitte tai tiedätte kunnon käännöksen! :)

Avainsanat: , , , , , ,

LCHF-ruokapäiväkirja #4

aamupala

aamupala

Aamupalaksi munakasta ja kaikkea hyvää taas kerran:

  • 3 munan munakas
  • 1,5 tl kookosöljyä paistamiseen (mausteeksi ripaus suolaa ja mustapippuria)
  • 1 luomu avocado (juuri passelin kokoinen ja ihanan makuinen!)
  • jääsalaattia
  • kourallinen kirsikkatomaatteja
lounas

lounas

Lounas
  • Kananrintafile vuohenjuustotäytteellä ja smetanakastikkeella
  • 0,3 kesäkurpitsa ja 0,3 paprika
Välipala
  • 3 porkkanaa (ei jogurtin joukossa :)
  • Kreikkalaista jogurttia pari dl
  • mustikkaa
  • hampunsiemeniä
  • auringonkukansiemeniä
  • kookoshiutaleita
iltapala

iltapala

Iltapala
Simppeli tonnikalasalaatti:
  • 1 prk tonnikalaa öljyssä
  • 1 keitetty kananmuna
  • 2 rkl majoneesia
  • jääsalaattia
Tällä setillä päivän aterioista tuli hiilareita n. 10 %, rasvoja n. 63 % ja proteiinia n. 27 %. Energiaa tuli yhteensä n. 1800 kcal.
Avainsanat: , , , , , ,

LCHF-ruokapäiväkirja #3

Aamu alkoi tänään taas tutulla munakkaalla.

aamupala

aamupala

Aamupala

  • 3 munan munakas
  • 1 tl kookosöljyä paistamiseen
  • 0,5 prk raejuustoa
  • kourallinen kirsikkatomaatteja
  • jääsalaattia
välipala

välipala

Välipala

välipalaksi kreikkalaista jogurttia ”sälällä”

  • kreikkalaista jogurttia
  • mustikoita
  • macadamiapähkinöitä
  • auringonkukansiemeniä
  • mehiläisten siitepölyä
  • kookoshiutaleita
päivällinen

päivällinen

Päivällinen

tänään tein ensimmäistä kertaa LCHF-lasagnea. Joskus aiemmin olen tehnyt GI-lasagnea Ulrika Davidssonin keittokirjasta muistaakseni, mutta tämä oli oma LCHF-sovellukseni ja maistui taivaallisen hyvältä!

iltapala

iltapala

Iltapala
Kokeilin uutta kookoslettuohjetta. Toimi huomattavasti paremmin kuin ensimmäinen yritykseni.
  • kookoslettuja
  • kermavaahtoa
Avainsanat: , , , , ,

Muna ja sen maine

© Kultamuna

© Kultamuna

Silmiin osui tässä pari päivää sitten Ruokatiedon artikkeli ”Muna ja maine ovat lähentyneet toisiaan”.

Kananmuna on kokenut viime vuosina ansaitusti melkoisen maineen puhdistuksen ja nykyään sitä pidetäänkin hyvänä osana terveellistä ruokavaliota. Aiemminhan kananmunaa pelättiin ja välteltiin kun uskottiin sen kohottavan kolesterolia.

Kananmunasta tekee loistavaa ruokaa sen proteiinipitoisuus (muun muassa) joka puolestaan auttaa pysymään pidempään kylläisenä. Lisäksi kananmuna on valtavan monikäyttöinen systeemi – siitä saa kuohkean kakkutaikinan, littanan pizzapohjan, munakokkelin ja keitetyn munan ihan vaan valmistustapaa vähän varioimalla.

Ruokatiedon artikkelin mukaan:

Kananmunan rasvoista noin kaksi kolmasosaa on terveellisiä kerta- tai monityydyttymättömiä rasvoja ja kolmasosa tyydyttyneitä rasvoja. Kananmunan keltuainen sisältää runsaasti kolesterolia. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että ravinnosta saatava kolesterolin merkitys veren kolesterolipitoisuuden kohoamisessa on pieni.

Munien rasvakoostumusta voidaan parantaa syöttämällä kanoille täysjyväviljaa ja pellavaöljyä sisältävää rehua, jonka avulla kananmunan omega-3-rasvahappopitoisuus kasvaa. Kolesterolipitoisuutta on hyvin vaikea alentaa, sillä sitä tarvitaan linnunpoikasen luonnolliseen kehitykseen, eikä kana voi siis munia täysin kolesterolittomia munia.

Proteiinin lisäksi kananmunasta saa A- ja D-vitamiinia sekä B-ryhmän vitamiineja, folaattia, seleeniä ja sinkkiä. Aika loistava paketti siis. Folaatti, seleeni ja D-vitamiini ovat heti sellaisia vitamiineja joista ainakin itse tiedän, että on vaikea koota kasaan tarvittava määrä. Kananmunia tosin kuluu sen verran nopeaa tahtia, että taidan saada niistä ihan hyvän ravintolisän näiden vitamiinien osalta.

Ulkomailla Ruokatiedon mukaan saa salmonellaa pelätä kananmunien ja kananunavalmisteiden kanssa, mutta suomalaisissa munissa ei samaa riskiä ole.

Suomalaiset kananmunat eivät ole aiheuttaneet salmonellaepidemioita vuoden 1995 jälkeen. Tiukka salmonellaseuranta havaitsee ja karsii mahdolliset tartunnat tiloilla. Suomalaisista kananmunista valmistetuissa tuotteissa salmonellariski onkin olematon.

Se mikä on itseäni ilahduttanut viime aikoina on Stockan Herkun luomukananmunavalikoima. Joku kaverini tokaisi, että mitä väliä on ostaako luomu munia vai tavallisia.. Mutta onhan sillä nyt ihan ratkaiseva merkitys! Luomumunia munineet kanat saavat kunnon ravintoa syödäkseen ja munat eivät ole täynnä hormoneja ym. Tämä hyvälaatuista ruokaa syönyt kana sitten munii munat joita me popsimme suihimme. Samalla tavalla kuin ihmisäideistä välittyy syöty ravinto sikiöön, välittyy myös kanoista niiden syömä ravinto muodossa tai toisessa kananmuniin. Mieluummin siis luomumunia meidän pöytään.

Avainsanat: , ,

LCHF-ruokapäiväkirja #2

Aamu alkoi tuttuun tapaan munakkaalla. Kookosöljyllä paistaminen tuo vaihtelua, sillä maku vivahtaa viehkeästi vähän kookokselta sen jälkeen.

aamupala

aamupala

Aamupala:

  • 3 munan munakas, paistettu kookosöljyssä (1 tl)
  • n. 0,5 prk raejuustoa
  • 0,5 paprika
  • kourallinen kirsikkatomaatteja
  • ruohosipulia
  • tabletit: kalcium, magnesium, D-vitamiini
  • iso lasi vettä
välipala

välipala

Välipala:
  • kourallinen saksanpähkinöitä
  • iso lasi vettä
lounas

lounas

Lounas:
  • Reilu satsi kaalipataa
välipala

välipala

Välipala:
  • pari isoa lasia vettä
  • porkkanaraastetta
  • 0,5 prk raejuustoa
päivällinen

päivällinen

Päivällinen:
Vespan kanasalaatti miinus ananas ja leipä (ihan hyvää kanaa, mutta muuten oli kuin suoraan Amican ruokalasta ja hinta 15€… not worth it.)
iltapala

iltapala

Iltapala
  • Kreikkalaista jogurttia
  • mehiläisten siitepölyä
  • mustikkaa
  • kooksohiutaleita
  • hampunsiemeniä
  • macadamiapähkinöitä
… ei voi sanoa näkevänsä nälkää ainakaan ;)
Avainsanat: , , , , ,

LCHF-ruokapäiväkirja #1

Päätin aloittaa kevyen ruokapäiväkirjan. Ajatus on se, että LCHF:lle vieraat saisivat tästä viitettä siitä miten ruokavalion mukaan syöminen käytännössä voi tapahtua. Samalla haluan osoittaa, että LCHF-ruokavalio on muutakin kuin lihaa ja voita :)

munakas, raejuustoa ja puolikas paprika

munakas, raejuustoa ja puolikas paprika

Aamupala

  • 3 munan munakas (loraus kermaa joukossa, paistettu voissa, päälle ruohosipulia)
  • Raejuustoa
  • Puolikas paprika
  • Kalcium- ja D-vitamiinitabletti
  • Iso lasi vettä
Aamupalan ja lounaan välissä 3 isoa lasia vettä.
kanaa vuohenjuustolla ja parmankinkkukääreellä

kanaa vuohenjuustolla ja parmankinkkukääreellä

Lounas
  • 1 kananrintafile vuohenjuustolla ja parmankinkkukääreellä, ohje Gurmee.netissä
  • Parsakaalia ja crème fraîchea
  • iso lasi vettä
väliin taas pari mukillista vettä, sitten kaffelle
latte ja puoli pussia saksanpähkinöitä

latte ja puoli pussia saksanpähkinöitä

kaffella otin yhden laten ja popsin puolikkaan pussillisen saksanpähkinöitä
kreikkalaista jogurttia ja kaikkea..

kreikkalaista jogurttia ja kaikkea..

Välipala
välipalaksi söin reilun annoksen kreikkalaista jogurttia kaiken laisella sälällä:
  • kreikkalaista jogurttia
  • kurpitsansiemeniä
  • tyrnimarjoja
  • mustikkaa
  • kookoshiutaleita
  • mehiläisten siitepölyä
  • hampunsiemeniä
Illan mittaan n. 3 isoa lasia vettä
kaalipataa ja porkkanaraastetta

kaalipataa ja porkkanaraastetta

Päivällinen:
kaalipataa ja porkkanaraastetta. Nam!
Tuo porkkanaraaste on sellainen, että se on ok LCHF-ruokana, mutta jos olet kovin herkkä hiilareille, kannattaa porkkanat jättää syömättä. Itse syön niitä toistaiseksi aina silloin tällöin vaikka juureksia ovatkin.
Iltapala:
  • vielä vähän porkkanasalaattia
  • puoli purkkia raejuustoa
  • kourallinen kirsikkatomaatteja
Avainsanat: , , , , , , , ,